Kepit nousee

Hyvin nousee kepit edelleen. Nyt pidetään vähän taukoa ja treenaillaan muita juttuja. Hyvin se tuo, mutta vähän vielä sellaisella epävarmalla fiiliksellä että ihan oikeestiko sä haluat että mä tuon näitä sulle :)

Ens viikolla alkaa loma loppuviikosta ja sehän muuten tarkoittaa myös sitä että sitten kans treenataan! Kunhan muistaa ettei liikaa väännä.

Myyttikin on ilmotettu ekaan EVL kokeeseen. Hui, jännää! En ois pari vuotta sitten uskonut tätä päivää näkeväni mutta niin sitä vaan ollaan kokeeseen menossa. Kesken on vielä liikkeiden viimeistely, mutta äkkiä ne kuntoon saadaan. Kuukausi aikaa treenata, joten siinä ehtii vaikka ja mitä. Ainakin niin sitä luulis. Ostin Mydelle tänään Hurtan viilennystakinkin alennusmyynnistä niin ei helteetkään pääse pilaamaan treenejä tai kokeita ;) Jos se sitten edes toimii.

Kyllä on taas viime päivinä tullut laitettua koiriin ihan vaan muutama euro. Tänään ostin Mydelle ja Viiville uudet Rukan valjaat ja Hurmikselle Rukan kokoa isomman pannan. Sietäis päästä jonnekin mainoskuvauksiin ;) Ihan kivoilta tuntuvat valjaat, toivotaan että ovat pitkäikäisiä.

Hurma sai eilen rokotukset. Rabies vielä puuttuu. 13 kiloa oli painoa, eli kohta menee jo Myytin ohi! Huisia :) Oli toinen kyllä niin tohkeissaan kun pääsi eläinlääkäriin. Hölmö pieni pentu :)

Keppitreeniä

Noniin, jos sitä jatkaisi kuulumisten päivittelyä. Jäljen teon sivussa ollaan nyt treenattu myös niitä jälkikeppejä. Koska päädyin suuntautumaan pelkästään metsäjälkeen, valitsin ilmaisutavaksi tuomisen. Hurmis on ihan hurjan pätevä keppikoira :) Nyt neljä treeniä takana ja voisin sanoa että se on tajunnut homman ekasta treenistä alkaen. Itse kämmäsin treenin nro 3 omalla toiminnallani ja Hurma kyllä merkkasi kaikki kepit mutta ennemmin olisi jatkanut matkaa kuin tuonut keppejä mulle saakka. Neljännen treenin tein samana päivänä ja nyt muutin vähän omaa toimintaani ja tulos oli tosi hyvä! Pääpointtina ehkä se, etten kovin innokkaasti kehu kun Hurma nostaa kepin. Jos innostun liikaa, niin tiputtaa kepin, mutta rauhallinen "vau, hienosti" ilmaisee että hyvin menee ja vasta kun keppi on tuotu käteen, voi riemuita vähän enemmän. Leikitin myös kepillä ja heitin sitä pari kertaa niin että sai tuoda sen uudelleen mulle ja palkkasin namilla.

Hoidossa ollessaan Hurma oli käynyt Mimman kanssa purutreeneissä. Annoin luvan sillä ehdolla että saan videotodistetta. Ja sitähän tuli :D Aika mainio pieni purija, vai eikö muka? VIDEO

Leirin kuvasaastetta voi ihailla täällä:  http://fusca.kuvat.fi/kuvat/Tomeran+leiri+2013/

Velipoika Laku oli hirveen taitava jälkikoira! Kieli poskella kohti paalua :)

Raine Holmin valvovan katseen alla :) Kuva: Hanna Jämiä

 

Meni vissiin ihan hyvin ilmeestä päätellen <3 Kuva: Minna Virtanen

Hurmalla painoa tänään 13 kg ja sai viimesen rokotuksenkin! Oli kauheen reipas pieni...ihan tohkeissaan kun pääsi lääkäriin :)

Tomeran leiri

Olipa meillä mukava viikonloppu Tomeran poppoon kanssa. Vähän haasteita ilmaantui leiriviikonloppuun, kun Hauhovi kärsi vesivahingosta ja majoitus ym. tilat olivat pois käytöstä. Toisin sanoen meillä oli vain kenttä, pellot ja vessa käytössä. Illalla ajelimme Pöystilän ei-niin-kovin-miellyttävään mökkihökkelikylään saunomaan, uimaan, istumaan iltaa ja nukkumaan. Tällä kertaa pääsin paikalle vasta lauantaina aamulla työreissun vuoksi, mutta hyvin siinäkin ajassa ehti treenailemaan. Mökkiä en tällä kertaa jakanutkaan Minnan kanssa, koska Minna mokoma jätti leirin väliin. Majoituttiin sitten Hannan ja Hurman veljen Lakun, sekä Terhin ja Hurman isän Argon kanssa samaan mökkiin. Voi kuulkaa miten hienosti meni yö, vaikka samassa luukussa nukkui kaksi pientä penneliä häkeissään ja Argo ja Myytti vapaana. Kukaan ei pihahtanutkaan ja Myyttikin viihtyi yläsangyssä mamman kainalossa ihan mukisematta. Minähän muuten nokkelasti unohdin ottaa lakanat mukaan, joten virittelin sitten pyyhkeistä ja vilteistä itselleni nukkuma-alustan :D En ymmärrä miten mä voin nykyään AINA unohtaa jotain ja vieläpä aika olennaisia asioita...huoh.

Viikonlopun pääteemana meillä oli jälki. Kouluttajaksi oli saatu aivan mahtava Raine Holm. Tykkäsin tosi paljon :) Oli oikein rento viikonloppu pellolla ja tuli kyllä roimasti lisää motivaatiota, vaikkei siitä puutetta ole ollutkaan ;) Hurma ajoi lauantaina n. 70 askelta pitkän jäljen kuivalla pellolla, josta oli äskettäin leikattu heinä. Melko vaikea alusta ja Hurmalle ensimmäinen tuollaisella pellolla. Alussa huomasikin että oli hieman hakemista mutta sieltä se lähti homma käyntiin ja ajoi jäljen tosi hienosti. Rainella ei ollut oikeastaan mitään huomautettavaa vaan sanoi että koira on tosi lupaava ja motivoitunut. Jäljelle lisää pituutta ja voi alkaa tekemään serpentiiniä yms. Jäljeltä lauantaina täydet 100 pistettä :D Suunta siis vain alaspäin....

Sunnuntaina tein sitten huomattavasti pidemmän jäljen, joskin menin askelissä yllättäin sekaisin. Alusta oli samanlainen kuin lauantaina, eli aika haastava. Rainen ohjeistuksesta tein myös tosi loivaa serpentiiniä. Sain jopa kehuja siitä että jälki oli tehty just eikä melkein niinkuin pitää. Hyvä minä! Ehkä mä sittenkin osaan jotain, vaikka välillä meinaa epätoivo iskeä. Nyt Hurmis lähti hyvin, mutta puolivälissä siellä serpentiinin tietämillä vähän hutiloi ja kun estin liinasta niin nosti päätään. Tuumaili aika tovin siinä ja vilkuili Raineakin, että hittooko sinäkin siinä seuraat :D Jatkoi sitten taas hyvin ja suorittu malikelpoisesti jäljen loppuun. Rainen mielestä pään nostosta ei pidä liikaa huolestua, vaikka se huono juttu toki onkin. Lisää kokemusta vaan. Kehotus jatkaa samaa rataa ja nurmikkopohjalla. Pisteitä tänään enää 98 pistettä joten nyt se alamäki jo alkoi :p

Minä olen NIIN tyytyväinen jälkiin. Siihenkin että se nosti sen pään ja sain asiasta kokeneen ihmisen mielipiteen. Ja JEE, me saadaan mennä eteenpäin!

Noin muuten seurailin Jari Kantoluodon tottisjuttuja ja osallistuttiin toki pentutreffeille :) Hurmis alkoi jossain vaiheessa olla jo aivan tööt...ilma kun oli aivan kaamean kuuma! Mutta kyllä oli niin kivan oloinen koko pentue, että aivan varmasti näistä koirista kuullaan vielä koekentillä! Toivotaan että Hurmankin kanssa koekentille tulevaisuudessa päästään :) Jäljen osalta ajatukset kyllä sekiintyivät, mutta kyllä mua päivä päivältä mietityttää tottis aina vaan enemmän. Tai lähinnä se että osaanko sellaisen haluamani tottiksen Hurmikselle rakentaa. Leirillä kyllä vahvistui ajatus siitä miten haluan lähteä etenemään ja toisaalta myös se miten en halua toimia. Mutta hitto että osaa olla pää taas sekaisin kaikesta :) Jospa se siitä ajan kanssa lähtee selkiintymään.

Jospa sitä nyt hipsisi nukkumaan niin jaksaa ajatella selkeämmin. Pakko jatkaa vielä juttuja myöhemmin...sen verran asiaa rästissä :)

Peltojälkipäivä

Tänään oltiin Susanna Korrin peltojälkipäivässä Inkoossa. Paljon tarttui oppia mukaan ja vähän taas aukeni miten lähden Hurman kanssa etenemään. Aikamoista sähläämistä oli kyllä koko päivä ja jouduin lähtemään kesken pois ettei Myytille ja Viiville tulisi ihan kamalan pitkää päivää yksin kotona. Hurma oli mukana turistina, mutta ehdin omatoimisesti tekemään sille jäljen nurtsille. Moneskohan se jo oli...mä oon jo tipahtanut kärryiltä vaikka ajattelin että pidän vähän kirjaa montako jälkeä sille on tehty. Se on kyllä aika tasaisen varma suorittaja :) Muusta se ei enää tunnu häiriintyvän, kuin vain ohjaajan huonosta liinan käytöstä. Yritän tähän saada korjausta Suskin opeilla...katsotaan mennäänkö ihan metsään.

Eilen tottistellessa Heurekan parkkiksella Hurma oli tosi huippu. Piti koko ajan oma-aloitteisesti kontaktin eikä missään vaiheessa haahuillut omiaan. Muutama perusasentotreeni tehtiin ja seuraamista ja maahanmenoja. Sitten vaan leikittiin ja leikittiin parissa eri jaksossa. Ensin palloilla ja kahden pallon peli alkaa toimimaan kivasti. Sitten myös taisteltiin patukalla ja loppua kohden alkoi olemaan jo hyvä ote ja taistelu, alkuun vähän sievisteli :) Kivasti tuli tarjoamaan patukkaa mulle kun oli sen voittanut ja hetken omiaan sen kanssa puuhastellut. Veikkaan että siitä tulee kyllä oiva harrastuskaveri :)

Rokotukset saatiin jo keskiviikkona ja silloin painoa tasan 9kg. Jostain syystä meille toivotettiin hyvää jatkoa eikä kuulemma oo pakko tulla kuukauden päästä uudelleen :D Hurmis niin tykkäsi touhuta siellä ;) Meidän työpaikan eläinlääkäri on kyllä siitä niin kiva että panostaa kunnolla pentujen hauskuuttamiseen! Vähän sillä oli rakkulaa silmissä, mutta katsotaan josko ne ei vaikka alkaisi vaivaamaan. Viivillähän sitä riesaa oli, mutta ei onneksi ollut pahana kuin ihan pienenä. Nyt on ollut jo pitkään hyvänä.

Nyt kuulostaisi ukkonen tulevan rytinällä päälle, mutta vahvasti epäilen että itse olen se jota eniten ahdistaa :D

Hyvin potkii

Tänään Mimma ja Jopo tulivat meille treenaamaan jälkeä ja Jopo ja Hurma pääsivät tohottamaan yhdessä. Jopo olisi halunnut hammastella, mutta Hurman mielestä se oli tylsää ja se olisikin mieluummin juossut...ei ihan natsannut parivaljakon leikit, mutta kai niillä ihan hauskaa silti oli.

Hurmista ei olisi huvittanut poseerata paikoillaan :)

Äiti ja lapsi odottamassa jäkien vanhenemista

Hurman jälki meni ihan ok. Se oli ensimmäinen jälki vieraassa paikassa ja vähän korkeammassa heinässä. Noin 60-70 askelta pitkä suora. Alku oli vähän hakemista, mutta hyvin se siitä sitten lähti sujumaan ja loppu oli jo ihan mallikasta menoa. Mimmalta sain vinkkejä miten toimia kun tuppaa etenemään vain toista puolta jäljestä...pitäis vissiin yrittää kävellä vähän vähemmän harottavilla kintuilla ;)

Tänään käytiin pisin kickbikelenkki tähän mennessä Viivin ja Myytin kanssa, 8,5 km. Ihana lämmin kevätilta ja siellä me potkuteltiin pitkin peltoja ja metsäpolkuja. Noooh, välillä tylsästi asfaltilla jouduttiin menemään ja Hakunilan keskustassakin (jaiks...) pyörähdettiin kun ei täällä näitä yhtenäisiä polkuja oikein ole ellei autolla ajele vähän pidemmälle. Mentiin välillä lujasti laukaten ja välillä hissukseen ravaamalla ja yllättävän helposti hallittava kaksikko mulla kyllä on :) Viivikin veti tänään todella kivasti, eikä pöllöillyt ollenkaan. Ajattelin muuten ostaa Hiacen, joten kohta on tilaa kuskata kikkaria ihan minne vaan! Ja kaikille koirille ihan ikiomat loossit :) Kyllä kelpaa..

Tämä pentu ei millään pehmoleluilla leiki ;)

 

 

Painoa Hurmelilla 8,5 kg!

Jälkeä, jälkeä...

Mitäpäs muutakaan :) Joitakin makkararuutuja tehtiin, mutta en tiedä oliko niistä apua. Ehkä oli, vaikka aikamoista toheltamista se oli. Mutta tohelsi sentään ruudussa, ei sen ulkopuolella. Ei tuota vaan saa harmistumaan kun vetää pois ruudusta...sille se ruoka ei vaan ole niin tärkeä juttu vaikka hyvin maistuukin nyt.

Nyt tein sille taas suoraa jälkeä ja eilinen jälki meni ihan sekoiluksi. Ajoi se koko jäljen, mutta sellaista poukkoilua se enimmäkseen oli. Ehkä jäi ruutu päälle, tiedä sitten. Ja liian pienet namit oli, tänään pistin isommat. Ei se malttanut niitä pieniä kikkareita imuroida vaan touhotti ennemmin menemään. Tämän päivän jälki oli jo meidän omaa tasoa..on se sitten hyvä tai huono taso. Päättäkää itse :)

JÄLKI 9.5.2013

Tänään kävi kaveri kylässä Lissu heelerin kanssa. Metsässä rytisi taas, vaikka ei ne siellä kamalasti leikkineet...pisnestelivät lähinnä omiaan. Hurmis oli jo Lissua isompi :)

Isäkoira Argo on muuten käynyt viime päivien aikana MH testissä ja läpäissyt hyvin arvosteluin. Tänään meni sitten BH koe läpi, joten iskällä menee lujaa! Toivotaan että jatkossa tulosputki senkuin jatkuu! :)

Viikon tapahtumia...

Hurmis kasvaa ja tulee aina vaan söpömmäksi :)

Muutama jälki ollaan väännetty lisää ja kokeneempien vinkistä kasvatetaan motivaatiota makkararuuduilla. Tässä viimeisin jälki:

Tämän jälkeen ollaan sitten tehty pari ruututreeniä ja ne menee oikein mukavasti. Kohta on Susanna Korrin jälkipäivä Inkoossa (kuunteluoppilaana) ja sitten päästäänkin Tomerien leirillä Raine Holmin oppiin. Odotan innolla :)

Tottiksissa ollaan hinkattu edelleen ihan perusjuttuja ja tutustuttu naksuttimeen. Aika herkästi Hurmiksen ajatus karkaa jos tulee pienikin häiriö, joten ollaan pidetty treenit lyhyenä ja tomerina. Tänään leikittiin pallojen kanssa vieraassa paikassa ja toi tosi kivasti palloa ja teki vaihtareita. Kotona se tykkäisi kovasti omia pallon ja mennä jyystämään sitä takavasemmalle, joten tyytyväinen olin päivän pallotteluun.

Tänään oltiin taas ongelmakoirakoulussa. Se on hyvä aloittaa pienenä, niin josko ongelmia ei tulisikaan ;) Noh, oikeesti olin siellä Myytin kanssa häiriköimässä muita, eikä se Myytillekään yhtään huonoa tehnyt siellä hengailla. Hurma oli tosi reipas ja hyvin on jo vieraiden koirien jännittäminenkin vähentynyt. Nyt oli heti touhukkaana hommassa mukana. Ei tosin treffattu muita koiria lähietäisyydeltä, koska nämä tapaukset eivät välttämättä olleet niitä parhaita treffikavereita :)

Eilen meillä kävi sisko kylässä :) Kyllä oli kivat painit. Hurmis oli vähän siskoaan Indiä isompi ja isommat korvatkin löytyi...syötävän somia kumpikin! Ja melkoisia tänttähääriä :)

Hurmis naama kameraan päin, Indi juoksee moikkaamaan :)

Indi

Loput: Hurma & Indi

Myytin kanssa ollaan pariin otteeseen treenattu EVL:n uusia liikkeitä. Hyvältä vaikuttaa :) Paikallaolot Minnan ja Tiltun kanssa ja Ari häiriköi kävelemällä kahdeksikkoa. Myytti oli ihan ok, vaikka toki vähän jänskättikin. Ruutu menee hyvin merkin kautta...tosin merkki meinaa välillä unohtua :p Samoin ohjattu sujuu hyvin, mutta sitä ollaan alotettu nyt hissuksiin pienillä etäisyyksillä ja suoraan merkiltä. Intoa on ja Myytin mielestä tämä on hauskin liike ikinä. Yritän pitää sen hauskana, etten vaan onnistu latistamaan toisen fiilistä vaatimalla liikaa heti alkuun. Hyvin siis tuntuu sujuvan :)

Unohdin varmaan jotain oleellista, mutta sen siitä saa kun päivittää niin harvoin. Hyvin täällä kuitenkin siis menee ja pentu kasvaa vauhdilla. Painoa sillä muuten on jo 7,6 kg. Aika tarkalleen mennään kilo per viikko. Hurrrrja tahti!

Pentutreffeillä

Pääsin tänään Hurmiksen kanssa vierailevaksi tähdeksi työkaverini yhteistreeneihin. Jos joku kaipaa apua ongelmiin, niin voin suositella Dogmanshipin Janne Ruokosta! Treeneissä oli mukavaa ja tehokkaan oloista toimintaa :) Me keskityttiin Hurmiksen kanssa pentupaineihin Molli nimisen labbispennun kanssa. Hurmaa jännitti alkuun aika paljon, mutta rentoutui vähitellen ja lopuksi kulki häntä vähän turhankin korkealla elvistellen :D Nyt kotona on hyyyyvin väsynyt mutta onnellinen beussinpentu.

Eilisestä tokokokeesta on jotenkin epätodellinen fiilis. Siinäkö se oli!? Tikrun kanssa aikanaan tuli voittajaa väännettyä ja ehti jo tuskastuttaa sekin luokka. Eilen koe oli ohi hujauksessa ja en meinannut edes uskoa että me tehtiin jo kaikki liikkeet. Eikä kämmätty mitään totaalisesti! Tänään taidan muistutella Myytille vähitellen ne EVL:n uudet liikkeet, koska olen ne sille kyllä opettanut mutta jättänyt hetkeksi lepotilaan odottamaan tätä ihmettä jota en oikeasti koskaan uskonut tapahtuvan. Me tehtiin se :) Mä alan oikeasti uskomaan että Myytistä tulee vielä tottelevaisuusvalio! Miks ei tulisi...ilo on taas löytynyt ja pahasti saan mokata että enää voi mennä kokonaan metsään :) Nyt vaan samalla asenteella jatkossa ja paaaljon treeniä!

Fiilistelyä

Myytin kanssa on tällä viikolla keskitytty pitämään hauskaa. Ja se on kyllä onnistunut :) Luulen että huomenna ei enää treenata, etten vaan sössi mitään. Kaukotkin on nyt menneet tosi kivasti, joten hyvillä fiiliksin kokeeseen. Ykköseen on hyvät mahikset jos kaikki menee omalla tasolla. Voi olla, että menee metsäänkin, mutta ainakin näkee missä mennään. Pääasia olis, että Myytti olisi rennolla fiiliksellä enkä itse sössisi koko hommaa turhalla jännittämisellä. Ja yritän pitää mielessä sen viisaammilta saamani neuvon, että menee kehässä koko ajan itsevarmalla asenteella, niin että Myytillä on koko ajan sellainen fiilis että toi kyllä tietää mitä me ollaan tekemässä :)

Pentu kasvaa ja kehittyy. Viisi jälkeä takana ja on ilo polkea sille jälkeä kun se on niiiin taitava! Tänään jo pituuttakin enemmän ja hyvin jaksoi keskittyä! Lopussa oli ensimmäistä kertaa ruokapurkki palkkana ja otettiin maahanmeno ennen kannen avaamista :) Sillä on jo tosi hyvä käsitys mitä se on tekemässä ja jos hiukankin harhautuu jäljeltä niin ihan itse korjaa välittömästi takaisin jäljelle. Nyt alan opettamaan sille vähitellen keppejä ja katsotaan missä vaiheessa tungetaan ne jäljelle. Mahtavaa, kun on taas innokas jälkikoira :)

Tottiksessakin edetään hyvää vauhtia, vaikka aika maltilla ollaan vielä mitään tehty. Maahanmeno, istuminen ja kontakti on hyvällä alulla. Näihin ajattelin keskittyä sitten sateisina päivinä enemmän...nyt on aurinko paistanut ja ollaan satsattu jälkeen ja kylillä pyörimiseen enemmän.

Jälkeä ja tokoa

Hurma on iiihana <3 Ihan mahtava pentu. Nyt siitä alkaa jo saamaan jonkinmoista käsitystä. Ei ujostele enää mitään ja mun vanhemmillakin tohelsi saman tien menemään niin, ettei olisi uskonut sen olevan siellä ekaa kertaa. Samoin työpaikan talkoissa se hengaili oikein luottavaisena taukohuoneessa ihmisten keskellä.

Vähän ollaan leikitty palloilla ja rätillä ja Hurmis tykkää kovasti saalistaa leluja ja taistella niistä. Muutamia tottisjuttuja ollaan namin kanssa otettu, mutta eipä tuon voi vielä sanoa mitään osaavan. Luokse se tulee yleensä, mutta saattaa se joskus napata kävyn suuhunsa ja mennä ihan toiseen suuntaan :D

Jälkeä alotettiin viikonloppuna ja nyt ollaan tehty kolme jälkeä tähän mennessä. Hyvin on hoksannut jutun juonen ja menee nenä tuhisten innokkaasti eteenpäin. Nyt pitäs vaan miettiä sopiva palkka jäljelle. Makkaraa on ollut tähän asti mutta sillä en aatellut jatkaa kauaa.

VIDEO

Myytin kanssa ollaan sitä tokoa nyt ahkerasti väännetty uusissa paikoissa. Tietysti näin viikko ennen koetta onnistuin sössimään sen kaukot jotenkin mystisesti ja nyt se on ihan törkeessä paineessa niitä tehdessään ja oikeestaan eihän se niitä sitten edes tee. Voi murhe! Muuten on hyvällä mallilla kaikki, mutta epäilen suuresti että kykeneekö se toimimaan kokeessa kaukojen suhteen. Näyttää tietysti vaan hakatulta ja saan taas murhaavia katseita osakseni :D Noh, viikko aikaa tehdä niistä taas hauska juttu.

Päivän puuhastelut

Tänään oli ensimmäinen kokonainen työpäivä, mutta safkiksella kävin tosiaan katsomassa onko kaikki ok ja pissattamassa pennun. Olin jättänyt Hurman omaan huoneeseensa porttiviritelmän taakse ja voitte arvata juoksiko se mua ovelle vastaan :) Omalla paikallaan meidän makuuhuoneessa se oli sikeitä vedellyt, kissa oli hengissä ja mitään ei oltu tuhottu. Loppupäiväksi tein paremman viritelmän ja pysyi Hurmiskin aisoissa. Äsken asennettiin ihan oikea portti ovelle, joten josko huomenna pysyisi helpommin.

Kävin myös ruokaostoksilla ja ajattelin että kokeilisin sille Canidae merkkistä ruokaa. Sitä ei vain löytynyt mistään, joten ostin sitten pienen säkin Orijenia. Hyvä että ostin, koska ensimmäistä kertaa kuppi tyhjeni ja syömisessä oli ihan asennettakin pelissä :D Toivotaan että maistuu jatkossakin niin olisi yksi murhe vähemmän.

Tänään Hurma pääsi ensimmäiselle automatkalleenkin niin, että oli yksin häkissä. Hetken huuto siitä seurasi, mutta muutaman minuutin jälkeen alkoi nukkumaan...oli vissiin metsälenkki taas sen verran rankkaa pääkopalle :)

Luulin muuten aamulla, että se on vähintäänkin kuollut. Se ei ollut pihahtanutkaan koko yöntä ja kun Atte nousi ylös, ei vieläkään näkynyt mitään elonmerkkejä. Kyllä se siitä sitten heräili ja venytteli makeasti. Piti ihan ikkunasta vakoilla, että onko se varmasti kunnossa, kun Atte laski sen takapihalle. No oli se ja en valita niistä yöunista :) Toivotaan ensi yölle samanlaisia nokosia!

Myytin kanssakin ollaan treenattu. Tänään koko voittajan setti läpi palkatta, paikallaoloa lukuunottamatta. Kaukoissa vähän sanomista. Ennakoi vaihtoja ja kun korjasin niin alkoi vähän edistämään. Lopuksi saatiin tästäkin hyvä suoritus ja ilmettäkin vähän vähemmän paineistuneeksi. Erityisen iloinen olin ruudun ja luoksarin maahanmenon nopeudesta ja ennenkaikkea iloisesta tunnarista, jossa malttoi tehdä rauhassa töitä. Kivat treenit :) Tuntuu silti vähän että aika loppuu kesken...etenkin kun nyt joutuu keskittymään pakostakin pentuun tosi paljon. Mutta hyvä siitä tulee, ennemmin tai myöhemmin ;)

Palkaton treeni

Tänään Myytin kanssa palkattomasti liikkeitä putkeen. Seuraaminen, metallinouto, istuminen, kaukot, luoksetulo ja vikana tunnari josta palkka. Huippusuoritus! Luoksetulon stoppi vähän valui ja maahanmeno oli hitusen vino, mutta muuta moitittavaa ei juuri ollut. Toki lisää vauhtia pitää vielä saada kokonaisuudessaan, mutta kaikki aikanaan :)

Eilen taas pentuja katsomassa ja enää viisi päivää niin sen saa sieltä noutaa kotiin kasvamaan!

Pennut 5 viikkoa

Tänään oli ohjelmassa taas pentujen paijaamista ja eihän sieltä meinannut malttaa pois lähteä :) Samalla reissulla treffasin isäkoiran ja omistajansa. Tosi mukavalta koiralta kuulostaa kyllä ja hyvältä näyttikin sen lyhyen hetken kun ihastelin kasvattajan pihalla.

Lila pentu on kyllä hurmannut mut ihan täysin. Se on yhdellä sanalla sanoen VILKAS tyttö! Liekö jo liian vilkas. Noh, lopullisen päätöksen mulle tulevasta pennusta tekee Petti, mutta aika vahva ehdokas ;) Muutkin tytöt yhtä lukuunottamatta ovat kyllä mieleen. Lila vaan jotenkin oli koko ajan mun luona...tosin johtunee siitä että se ehti joka paikkaan koko ajan :D

Kuvia: I-pennut

Video: I-pennut 5 vkoa

Myytin kanssa ollaan treenattu vieraassa paikassa ja voittaja on hyvin jo hallussa. Paremmin kuin olen osannut ajatellakaan. Kaukot vaatii paljon töitä että saa toimimaan vieraassa paikassa, vierasta kapulaakin pitäisi treenata. Muuten ei huoleta mikään erityisesti :)

Tokoilut ja pentukuulumisia

Myytti on kyllä kivassa vireessä :) Sen kanssa on tosi kiva treenata ja se on ainakin mulle se tärkein juttu. Tiedän että koirallakin on kivaa, eikä se ole sellaista jatkuvaa tsemppaamista ja hampaat irvessä vääntämistä. Se kestää myös negatiivisen palautteen, joskin harvoin siihen turvaudun. Mutta ennen kaikkea se kestää omat epäonnistumisensa koska se kyllä tietää jos ei mene ihan nappiin ;)

Viime treeneissä meillä oli yleisönä nainen, joka ei kauheasti tokosta tai koiran treenaamisesta ymmärrä. Se olikin kiitollinen yleisö, koska huokaili ihastuksesta vaikka meillä olisi mennyt pieleenkin :D Treenit meni hyvin ja uskallan varmaan huomenna yrittää ilmoittaa meitä kokeeseen. Kova vääntö tässä on edessä, enkä ihan satavarma ole saanko kaiken kuntoon huhtikuun loppuun, mutta toisaalta nyt on pakko toimia tai homma jää taas ikuisiksi ajoiksi odottamaan. Nyt jos saisi edes siedettävän startin niin olisi kiva jatkaa kesällä kokeissa käyntiä.

Eilen kävin katsomassa pentuja ja on ne näin neljä viikkoisina vielä kovin pieniä myyriä. Mieleen jäi erityisesti lilan värinen pentu joka oli koko ajan menossa ja kiipeämässä. Pinkki ei tällä vierailulla vakuuttanut lainkaan ja punainen ja keltainen nukkuivat melkein koko ajan. Viikon päästä uudelleen ja silloin meno on varmasti yltynyt huomattavasti :) Ensi lauantaina näen näillä näkymin myös isäkoiran. Pentuvisiitin innoittamana tein Hurmalle jo oman sivunkin...kovin vajailla tiedoilla :D

Hurmaaja on syntynyt!

Kauan sitä odotettiin ja nyt se on vihdoin totta. Hurma Hurmaaja syntyi eilen 23.2.2012 <3 Kyseessä siis mikäpä muukaan kuin beauceronin pentu joka muuttaa meille näillä näkymin 13.4.2013.

Koti ilman beussia tuntuu vähän tyhjältä ja vaikka varsinaisesti koiran paikka ei auki olekaan, niin tästä tilaisuudesta ei vaan voi kieltäytyä. Kun Tikru lopetettiin 17.12.2012 sain pari päivää sen jälkeen ihan yllättäin tietää että narttu josta olen jo pitkään pentua haaveillut oli juuri astutettu. Asioilla on tapana järjestyä...

Hurmis tulee siis Tomeran kennelistä ja kerron siitä enemmän faktoja kunhan kerkiän. Hurman nimi juontaa juurensa unesta, jonka näin monta vuotta sitten. Nyt pitää vaan toivoa että pentu myös näyttää Hurmalta, mut hurmaaviahan kaikki pennut on, eikö? :) Harmi että H-vuosi meni viime vuonna ja tänä vuonna Tomerat pennut alkavat I kirjaimella.

Kuva tytöistä

Viivi tuli taloon!

Suunnitelmat muuttuivat ja meille muuttikin jo tänään pienenpieni labbis. Musta narttu niinkuin toiveissa oli ;) Viivin hoitoperhe perui viime metreillä ja saatiin pentu kahden päivän varoitusajalla. Sopii mulle kun mua ei oo luotu odottamaan.

Hyvin sujui porukan tutustuminen. Ensin Vimpula sai hengailla ja haistella itsekseen ja vasta kotiuduttuaan pääsi tapaamaan ensin Tikrun ja sitten Myytin. Tikku mulkoilee murhaavasti kaikkia ja Myde haluaisi olla leikkitäti, mutta ei tajua ettei penskaa kamalan kovasti voi kuonolla tökkiä vielä :) Kissa on tuijottanut pentua silmät suurina, mutta on antanut tulokkaan olla rauhassa.

Ujohan tuo lapsonen on, mutta antaa sen nyt rauhassa kotiutua ja seuraillaan millainen tänttähäärä siitä lopulta kuoriutuu. Paljon sille on aktiviteettia suunnitteilla kunhan moisiin on valmis :)

Tassumäärä kasvaa

Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että meille tulee opaskoiran pentu kasvamaan. Haluan nähdä senkin puolen tässä hommassa, koska uskon että siitä on paaaaljon hyötyä tulevaisuudessa kun kuitenkin iso osa mun työtäni on neuvoa hoitoperheitä ongelmissa. Joten helatorstaina meidän perheeseen tassuttelee keltainen uroslabbis. Melko hyvin, kun toivoin pientä söpöä mustaa narttua :D Saas nähdä mitä tästä tulee, pikkasen ehkä hirvittää miten arki alkaa sujumaan kolmen koiran kanssa. Lisäksi kun alkuun joudun vielä reissaamaankin työn puolesta ja kai se on penska otettava mukaan. Enköhän mä täällä blogissa vähän tule kertomaan kuulumisia :)

Kelkkakisa lainakoiralla

Kun on pikkasen yllytyshullu ja tyhmä, niin sitä lupaa hölmöjä asioita. Ilmottauduin Ohkolan talviajoihin sp1, eli kelkkailuluokkaan. Ikinähän en ole sellaista kicksparkkia kokeillut, koiralla tai ilmankaan :D Enkä ollut muuten koskaan kokeillut lainakoiraanikaan missään lajissa, joten aika huteralla pohjalla oltiin kyllä.

Aamulla pakkanen paukkui Mäntsälässä jotain -25 asteen paikkeilla. Kelkkakisat ei mitään pakkasrajoja tunne ja toisekseen meidän luokka oli vasta iltapäivällä, joten keli lämpeni melkoisesti. Odottelua riitti ennen kuin vihdoin päästiin tositoimiin :) Jopo oli ennen lähtöä kyllä niin mahtava koira. Vieraiden ihmisten kanssa täysin cool, rennosti nukkui autossa ja sitten hengaili kisapaikalla kiltisti ilman höntyilyä. Ihana :) Siitä on kiva odotella pentua ;)

Lähtö meni hienosti. Jopo oli varsin löysän oloinen, mutta kun Atte irrotti valjaista niin täysillä lähti eteenpäin! Kovaa mentiin ja ensimmäinen mutkakin loistavasti. Sitten ne ongelmat alkoikin todenteolla. Kelkka painoi väkisin vasemmalle, enkä osannut ohjata sitä oikein. Niinhän me tömähdettiin penkkaan ja kävin persuksillani maassa. Jotenkin ihmeellisesti sain pidettyä kelkasta kiinni ja matka jatkui tosi sukkelaan. Jopo himmaili hieman kun ihmetteli miten mä voin olla niin tunari että en pysy pystyssä vaikkei muuta tarviis osata. Sitten meni kisakumppani ohi ja Jopo otti siitä kunnon peesit. Ihan loistavasti pysyttiin perässä melko pitkäkin pätkä....kunnes penkka kutsui taas. Yksinkertaisesti en saanut sitä kelkkaa pidettyä uralla, vaikka kuinka ja miten yritin. Turhauttavaa ja voimia vievää!! Ei siinä auttanu ku todeta oma onnettomuutensa ja keskeyttää kisa siihen :(

Kisan jälkeen kokeneet konkarit sitten lohdutteli mua että ura oli oikeesti ollut todella haastava ja vaikea. Sain myös ohjeistusta miten niitä jalaksia kuuluu taivutella että ohjaus toimii. Hyvä tietää edes tässä vaiheessa :D Mutta siis nou hätä, ei kai auta kuin treenata jos meinaa uudelleen joskus kokeilla. Ens viikonlopun rata olis kuulemma helpompi kun se on hiihtoura. Sinänsä harmittaa ettei loppuun asti jatkettu kun osa siellä meni niin verkkaisesti että ei ehkä oltas oltu edes viimesiä vaikka oltas penkkaan tutustuttukin koko matkan ajan :) Vähä syö kyllä tollanen keskeyttäminen, kun se ei oo meikäläisen luonteelle oikein tyypillistä...

Hauskaa meillä kyllä oli ja se oli se pääasia. Tiedossa oli että ei me varmaan kärkeä hätyytellä ;) Jopo ehkä mut mä jarruna siellä perässä...

Kiitos Mimma ihanan Jopon lainasta <3

Hallitokot

Jesssss, nyt alkaa sujumaan! Oltiin taas Kristan kanssa Hakkilan hallilla treenaamassa. Tikrun kanssa käytiin suurin osa liikkeistä läpi ja kaikki meni itse asiassa tänään putkeen. Ruutuun etenkin olen tosi tyytyväinen. Merkillä oikein tärisi ja nyki kun odotti käskyä. Ja kovaa mentiin ja jopa ihan oikeaan paikkaan. Ehkä meillä siis vielä on toivoa. Ohjattu meni myös hyvin. Mitä nyt ekalla toistolla vasemmalle meni innoissaan ruutuun joka oli samassa suunnassa. Kaukoissa heittelin taas seisomisesta palloa ja kokeilin myös laittaa palkan Tikrun eteen. Toimikin muutaman toiston ajan, mut eipä sit kuitenkaan sen kauempaa. Luoksetuloa kokeiltiin hyvässä häiriössä kun pieni pystykorvan turriainen karkasi stopin aikaan Tikrun luo. Mut eipä se haitannut, vähän piti pärähtää ja sitten taas mentiin, tai oikeestaan tultiin. Oli kiva treenata kun meni niin mukavasti putkeen tänään :) Jäävät liikkeetkin kerralla nappiin putkeen otettaessa.

Myytti oli taas iloinen yllätys kun pystyi melkoisessa metelissäkin keskittymään tekemiseen eikä jännäämiseen. Ei se koko aikaa parhaassa terässä ollut, mutta suurimman osan ajasta. Ruutuakin teki vauhdilla meluisempaan päähän hallia, siellä siis koiralauma räkytti pressun toisella puolella. Pitää taas palkata enemmän sinne ruutuun, kun tuli muutama meno-paluu kun stoppi unohtu :D Nouto oli vähän varovainen, samoin luoksetulo. Molemmat liikkeitä joissa pitää tulla mun luokse, ehkä se aiheutti hitauden. Mä olen niiiin paha Myden mielestä. Myös niitä jääviä hinkattiin tänäänkin ja sain homman toimimaan kun otin tiukemman kurin. Pitää vaan olla varovainen sen kurin kanssa ettei mennä takapakkia. Seuraaminen oli tänään kaiken kaikkiaan ihan todella superhienoa :)

Mä olen unohtanut kertoa että pentuprojekti kaatu siihen, että Nickan jäi tyhjäksi :( Ei siis penskaa tähän hätään, mutta toisaalta varmaan ihan hyvä niin saadaan tällä porukalla nautiskella elostamme. Pistetään uutta projektia pikkuhiljaa aluilleen.

Ja ilmottauduin kelkkakisaan Jopon kanssa. Ensi lauantaina pitäs hurjastella ja ikinä en oo kelkkaa kokeillut :D Mut ei kai se niin vaikeeta voi olla, eihän? Toivottakaa onnea, sitä tarvitaan ;)

Huumoria treeniin...

..tuumasi Tikku tänään tokoillessaan. Olin ajatellut että tänään väännettään nyt sitten palkkattomuustreeniä, kun sitähän me kaivataan enemmän kuin mitään muuta. Lähdettiin ruudusta liikkeelle ja siihen se sitten tyssäskin. Onhan se tietty kiva ettei koira ota hommaa liian vakavasti, mut ehkä rajansa kaikella :D Meinas vähän epäusko iskeä kun ensin Tikru tappaa merkkiä ja tuo sen mulle, sitten käskystä menee ruutuun, mutta tuo sen etummaisen tötsän mulle sen sijaan että tekisi liikkeen loppuun ja sen jälkeen kirmaa vielä noukkimaan kaikki muutkin maassa lojuvat esineet. Jessus :D Oli vähän naurussa pitelemistä mutta päätin olla julma tiukkis ja pistin possun hommiin. Vähän tuppas hymy silläkin jossain kohtaa hyytymään ;) Ruutua jankattiin valehtelematta viismiljoonaa toistoa ja aina se tarjos sitä etummaista tönöä, vaikka kuinka palkkasin oikeasta kohdasta, käskin maahan ja paijasin poskesta ym ym, mut eiiiii, ei mene jakeluun. Päätin että mitään palloa sinne ruutuun en vie vaan nyt me hiffataan tää jankkaamise kautta. Välillä tehtiin muuta ja sitten taas jatkettiin. Aina välillä ajattelin että nyt se herne liikahti, mut PAH, se mihinkään liikahtanut. Lopulta, hikisen urakan jälkeen, Tikku viimein kirmasi ruutuun hyvällä vauhdilla ja päätyi keskelle ruutua. Tästä bileet ja kotiin. HUH! No niitä muita liikkeitä oli sitten se seuraamisen täyskäännös joka kaipaa paljon treeniä sekin. Ja sitten toinen murheen kryyni eli ohjattu. Tikku ei yhtään kattele tai kuuntele mitä mä höpisen vaan tekee just niinku tykkää. Tätäkin me sitten hinkattiin useampi toisto ennen ku olin tyytyväinen. On meillä pitkä ja kivinen tie jos ja kun meinataan ens vuonna esiintyä tokon beussimestiksissä :p

Myytti, ihana Myytti <3 Se oli niiiiin hyvä ettei mitään rajaa. Nautin ihan suunnattomasti kun se teki vapaaehtoisesti ja innokkaasti ja oli ihan todella reipas ja ennenkaikkea taitava! Seuraamisessa se oli ihan jalassa kiinni, siistiä. Ei mitään jännärakoa tai pälyilyä. Se tuli perusasentoon innokkaasti ekasta käskystä eikä luimistellut ja harannut vastaan. Haki noutokapulaa hurjaa vauhtia ja palautti yhtä vauhdikkaasti. Teki kaukoja vähän turhankin innokkaasti :) Ja tuli täysiä luokse ja pysähtyi erinomaisesti. Se vaan oli NIIN siistiä.

Penturintamalla tapahtuu ;)  http://www.grandlutin.com/NickKerang.jpg