Tokoa, keppitreeniä ja kulmia

Myytin kanssa ollaan ahkerasti treenattu tokoa. Toki olis voinut vieläkin ahkerammin. TAAS tuntuu siltä että aika loppuu kesken. Lähinnä tunnarin kanssa vaikka nyt se on jo mennyt paremmin. On tuonut joka kerta ihan oikeaa mutta kovin se on epävarma edelleen enkä tahtoisi että kokeessa sitten menee puihin tämän kanssa. Vielä on aikaa muutama päivä tätä varmistella. Toivotaan että saan siihen valettua sitä itseluottamusta vielä rutkasti. Ohjattu alkaa näyttämään jo erittäin kivalta. Muutaman kerran treenattiin Aten avustuksella namipurkkien kanssa tätä ja se selkeesti auttoi. Nyt kuuntelee jo ohjausta paremmin vaikka huteja kyllä tulee vielä aavistus liikaa. Jotenkin nämä ei ole edes luettavissa Myytistä. Välillä näyttää että se on jo lukinnut "väärän" mutta menee sitten helposti sinne oikealle kapulalle. Kun taas jos näyttää oikein rennolta ja vastaanottavaiselta merkillä niin saattaa lähteä ihan väärään suuntaan. Mutta se mistä olen erityisen onnellinen on se, että enää Myyttiä ei ahdista tämä liike ollenkaan. Tänäänkin se oikein täpinöissään odotti käskyä merkille! :) Huraa, ehkä se kertoo siitä että alkaa se varmuus löytymään. Kaukot on myös yksi kysymysmerkki kun niiden kanssa on hyviä päiviä ja huonoja päiviä. Ennakointi on nyt selätetty...jännä nähdä pomppaako tämä taas kokeessa esiin. Muuten uskoisin että tasaisen varmaan suorittamista tullaan sunnuntaina näkemään.

Hurma on taas tehnyt jälkeä. Oon yrittänyt rytmittää treenit niin että treenataan monta päivää putkeen ja suurinpiirtein sitten sama määrä lepoa. Hyvin on toiminut! Otettiin alkuviikosta keppitreeniä ja sehän lähti toimimaan ihan superisti kun ymmärsin vaihtaa ruokapalkan palloon. Ei se ruokaakaan vastustellut mutta jotenkin se jälki menee siitä yli. Pallo taas on Hurman mielestä sen verran kiva juttu että viitsii kepit noukkia pallon toivossa :) Kepit siis paremmalla mallilla kuin uskalsin toivoakaan ja näyttää siltä että metsään päästään vielä tämän vuoden puolella! Sitten ollaan tehty pari kulmatreeniä myös. Serpentiinimutka ei toiminut Hurmalle silloin pienempänä kun olisi halunnut vaan mennä suoraan vaikka selkeesti bongasikin sen mutkakohdan. Ajattelin kokeilla sitten vähän järeempää mutkaa ja mentiin suoraan melkein ysikympin kulmaan. Jotenkin mielessäni mietin että se olisi selkeämpi kuin mutka, koska haju menee selkeämmin eri suuntaan. Ja niin näyttää olevan Hurmankin mielestä sillä treeni on mennyt mun mielestä kivasti :) Tai sitten se vaan kasvoi isoksi ja viisaaksi tässä tuumaustauon aikana. Pitäs taas muistaa että Hurma on kaikki 6kk :D Hirrrrveen pätevä jälkikoiran alku tollaseksi nappulaksi!

Viivi on ollut vähän sohvakoiran roolissa treenien osalta, kun kaikkee ei vaan kerkee ja Viivi on kyllä ensimmäinen joka tästä "kärsii". Mielellään se kyllä sohvallekin jää, eipä sillä ;) Atte innostui kickbikella huristelemaan sen kanssa ja on tällä viikolla jo kolme kertaa tehnyt pienen lenkin. Että ei se sentään täysin ole laiskotellut! Minä sain töissä koulutusryhmääni Viivin siskon ja kyllä on ulkoisesti ja sisäisesti niin samaa tekoa ettei tosikaan! Noh, ollaan me joskus miksrosirulla niitä toisistaan eroteltu kun pienempänä olivat yhdessä painimassa...tosi kiva kyllä alkaa tuttua koiraa kouluttelemaan. Toivottavasti osaan kouluttaa siitä mainion opaskoiran niin sehän on sit melkeen sama ku Viivin olisin kouluttanut :D

Viikon päästä onkin sitten beussien jalostustarkastus ja jo nyt käy huutelu kovana kuka treenaa ja miten paljon. Onneks ei tarvii miettiä moisia...me vaan mennään ja toivotaan ettei ihan itseämme nolata ;)

Hupsis, nyt vasta hoksasin että tuli hiukan toistoa viime tekstistä :D

Kuvia

Me tottisteltiin ja koekäytettiin Viivin uusia valjaita tänään :) Atte pakotettiin kuvaamaan...

Jälkeä, tokoa, jopa hakua!

Miten voikin olla näin vaikeaa kirjoittaa blogiin nykyään! Jospa tekisi tilannekatsauksen koira kerrallaan. Vanhimmasta nuorimpaan...

Myyti: Ilmoitin Myytin tokon EVL:n tämän kuun puolivälissä. Pientä hiomista riittää varmasti ihan viime hetkille saakka, mutta hienosti on kyllä treenit menneet nyt. Kaukojen suhteen tapahtui jotain mystistä, koska maasta-seiso on nyt ihan hajalla ja Myytti edistää poikkeuksetta. Nyt ollaan menty ihan namiavusteisesti ja vähitellen kasvatettu etäisyyttä ja tuntuu taas toimivan. Vielä olen aika lähellä, eli hommaa kyllä riittää vielä. Metallikapulan kanssa ollaan tehty paljon hommia ja se alkaa olemaan jo ihan kiva juttu. Nyt pitäis vaan yhdistää siihen hyppy mukaan...saa nähdä tuoko se lisähaastetta.

Viivi: Ensinnäkin, Viivin blogi siirtyi nyt tämän blogin yhteyteen eli jatkossa Vimpsinkin kuulumiset voi lukea täältä. Siitähän tuli opaskoirakoulun siitosnarttu, joka tarkoittaa sitä että se jää meille asumaan ja tekee toivottavasti useamman pentueen opaskoirakoululle. Sen uran rinnalla se on kuitenkin ihan normaali kotikoira ja sen kanssa saa harrastella mitä haluaa. Atte onkin aloitellut sen kanssa noutotreenit ja minä puolestani tokotreenit. Jospa sen joskus saisi ihan koekuntoon, saa nähdä. Ainakin se on kovin innokas oppilas ja onhan sille jo pohjat rakennettu. Lisäksi ollaan käyty ahkerasti kickbiken kanssa potkuttelemassa Viivin ja Myytin kanssa. Viivi tykkää juosta täysiä ja se on kerrassaan loistava vetokoiran alku! Uimiseenkin Viivi jäi koukkuun ja nyt sitä ei meinaa saada järvestä pois ollenkaan. Juhannuksena se lähti hakemaan verkkomerkkejä kun dummya ei kukaan enää heittänyt sille...

Hurma: Hurman kanssa ollaan jatkettu jälkitreenjä ja lisätty pituutta ja muutamia pieniä mutkia. Hurman mielestä jäljestäminen on ihan superkivaa ja se etenee määrätietoisesti jäljellä, mutta ongelmatilanteessa sille soisi vielä hitusen enemmän oma-aloitteisuutta ja taisteluhalua löytää hukkunut jälki. Mutta eiköhän ikä tee osaltaan tehtävänsä ja se treenaaminen tietty ;) Keppitreeniä ollaan otettu myös siinä sivussa mutta vielä eri treeneinä. Viimeksi tein ihan polkemalla jäljen, jonka päähän laiton kepin. Itse jäljellä ei ollut lainkaan namia vaan palkka tuli ainoastaan kepiltä. Hyvin tuo jäljestää ne lyhyet suorat ja keppi tuodaan mulle ihan mukavasti. Jälki vie sitä kyllä tosi voimakkaasti eli selkeesti vaikeampaa se kepin tuominen on kun saa ensin jäljestää. Kun vertaa siihen että en tehnyt mitään varsinaista jälkeä aluksi, vaan ne kepit löytyi vaan sieltä nurtsilta.

Tottistreeniä ollaan myös otettu nyt ahkerasti ja edistymistä on selkeästi tapahtunut! Nyt se jo ennenkaikkea tietää mitä tarkoittaa kun kerään kamoja kasaan ja alkaa tarjota kontaktia ja muuta tekemistä ihan itse :) Tämä toki vasta tässä kotipihassa, vieraassa paikassa pitäisi vielä Hurmiksen mielestä aavistuksen höslätä ensin. Vieraissa paikoissa ollaan vasta keskitytty enemmän leikkiin kuin treeniin varsinaisesti.

Hakutreeneissäkin käytiin eilen ensimmäistä kertaa. Päästiin tutun ryhmään vierailemaan ja ihmettelemään. Hurmakin sai kokeilla hakukoiran uraa ja hyvin sillä alkoi nenä toimimaan kunhan hoksasi jutun juonen ensimmäisen löydän jälkeen :) Torstaina päästään vielä toiseen ryhmään visiitille, niin katsotaan sen jälkeen innostutaanko tosissamme tästä hommasta.

Hurmalla eilen painoa 15,6 kg eli Myytti on taas pienin koira meidän perheessä :D

Siinäpä se, hyvin tiivistetysti. Jatketaan harjotuksia!

Hyvin potkii

Tänään Mimma ja Jopo tulivat meille treenaamaan jälkeä ja Jopo ja Hurma pääsivät tohottamaan yhdessä. Jopo olisi halunnut hammastella, mutta Hurman mielestä se oli tylsää ja se olisikin mieluummin juossut...ei ihan natsannut parivaljakon leikit, mutta kai niillä ihan hauskaa silti oli.

Hurmista ei olisi huvittanut poseerata paikoillaan :)

Äiti ja lapsi odottamassa jäkien vanhenemista

Hurman jälki meni ihan ok. Se oli ensimmäinen jälki vieraassa paikassa ja vähän korkeammassa heinässä. Noin 60-70 askelta pitkä suora. Alku oli vähän hakemista, mutta hyvin se siitä sitten lähti sujumaan ja loppu oli jo ihan mallikasta menoa. Mimmalta sain vinkkejä miten toimia kun tuppaa etenemään vain toista puolta jäljestä...pitäis vissiin yrittää kävellä vähän vähemmän harottavilla kintuilla ;)

Tänään käytiin pisin kickbikelenkki tähän mennessä Viivin ja Myytin kanssa, 8,5 km. Ihana lämmin kevätilta ja siellä me potkuteltiin pitkin peltoja ja metsäpolkuja. Noooh, välillä tylsästi asfaltilla jouduttiin menemään ja Hakunilan keskustassakin (jaiks...) pyörähdettiin kun ei täällä näitä yhtenäisiä polkuja oikein ole ellei autolla ajele vähän pidemmälle. Mentiin välillä lujasti laukaten ja välillä hissukseen ravaamalla ja yllättävän helposti hallittava kaksikko mulla kyllä on :) Viivikin veti tänään todella kivasti, eikä pöllöillyt ollenkaan. Ajattelin muuten ostaa Hiacen, joten kohta on tilaa kuskata kikkaria ihan minne vaan! Ja kaikille koirille ihan ikiomat loossit :) Kyllä kelpaa..

Tämä pentu ei millään pehmoleluilla leiki ;)

 

 

Painoa Hurmelilla 8,5 kg!

Kickbike

Ostin tänään kickbike crossmaxin kun sattui kaveri löytämään sellaisen käytettynä myynnissä. Uutena maksavat vähän turhan paljon mun kukkarolleni. Käytiin testilenkki Myytin kanssa ja pari kilsaa potkutteli oikein mukavasti. Nyt vaan pitää odotella että tiet vähän sulaa, kun asfaltilla ei ole oikein hyvä mennä, etenkin kun heikotushiekka tuntuu ikävältä koiran tassuissa ja luistaa oman jalan alta. Raskasta se kyllä oli ja ilman koiraa en pitkälle pötkisi :) Ehkä siihen uskaltaa vielä Viivinkin valjastaa eteen niin saa kovemmat kyydit! Koiravetoadapteri kyllä mukavasti vaimensi nykäykset ja ei haittaa vaikka Myyttikin vetää pikkasen sivussa.

Hauskaa, kyllä kohenee kunto kaikilla kun vaan ahkerasti potkuttelee ;)

Hiihtokausi korkattu!

Ihana viikon piristys kun päästiin ensimmäistä kertaa tänä talvena hiihtämään! Myytti oli hyvässä iskussa ja hauskaa oli, vaikka luistoa olis saanutkin olla vähän enemmän. Vai liekö sitä itse vaan niin kesäterässä että tuntui tahmaiselta. Myytti ei oikein arvostanut, kun laitoin Vimpsin vetämään kierroksen sen kanssa. Tärkeä tehtävä ja semmosen kakaran kanssa pitäisi juosta! Mutta hienosti menivät ja Viivi oli luonnonlahjakkuus :) Tosin sen vetämiset saa jäädä vähäisiksi kun se on vasta 9kk. Mutta kunhan kirmailee meidän kanssa siellä vapaana jos ei ole muita samaan aikaan ladulla. Jos vaikka sattuu meille jäämään eikä lähde oppaaksi, niin onpahan pohjat valmiina.

Vimps myös peri Tikrun vetovaljaat ja BOT loimen. Minä ehdin ne jo kaapin perukoille tunkemaan kun en kestänyt katsella niitä joka päivä, mutta parempi että käytössä pysyvät kun kerran Viiville sopivat.

Röntgenlausunto

Myytin aikoinaan otetut lonkkakuvat lähtivät tässä päivänä eräänä Anu Lappalaisen syyniin ja mielenkiinnolla odotin lausuntoa jonka niistä saisin. Tänään se kaivattu lausunto sitten ilmestyi postilaatikkoon.

"Lonkkien vd-kuva. Ristiluun 1. ja 2. nikaman okahaarakkeen välissä on rako ja viimeisen lannenikaman poikkihaarakkeet ovat suuntautuneet lateraalisuuntaan.
Röntgendiagnoosi: Muutokset viittaavat välimuotoiseen lanne-ristinikamaan."

Eli olihan siellä vikaavikaa, mutta aika tarkkaan syyniin piti kuvien päätyä että se löydettiin. Myyttihän kuvattiin silloin kun jalan kanssa oli ongelmaa ja mitään ei kuvista silloin löytynyt. Mutta kun tarpeeksi kaivaa niin alkaa vikoja löytymään ;) Laitoin Myytin fyssarillekin viestiä ja vahvisti mun käsityksiäni että löydös todennäköisesti on ainakin osittain syypää Myden ongelmiin.

Mikään ei tämän tiedon takia muutu, täysillä jatketaan ja käydään fyssarilla pitämässä kelpie kuosissa. Vaikka tylsäähän tommonen löydös tottakai on, mutta toisaalta kiva että löytyi syy (tai ainakin jotain mitä syyttää) niille kummallisille jutuille viime vuonna.

Avattiin muuten tänään pyöräkausikin! Eli sukset nurkkaan ja Myytti pyörän eteen. Vähän se välillä himmaili mut toisaalta välillä veti ihan tajutonta vauhtia :D Kyllä se taas siitä lähtee kun se saa vähän varmuutta hommaan.

Kelkkakisa lainakoiralla

Kun on pikkasen yllytyshullu ja tyhmä, niin sitä lupaa hölmöjä asioita. Ilmottauduin Ohkolan talviajoihin sp1, eli kelkkailuluokkaan. Ikinähän en ole sellaista kicksparkkia kokeillut, koiralla tai ilmankaan :D Enkä ollut muuten koskaan kokeillut lainakoiraanikaan missään lajissa, joten aika huteralla pohjalla oltiin kyllä.

Aamulla pakkanen paukkui Mäntsälässä jotain -25 asteen paikkeilla. Kelkkakisat ei mitään pakkasrajoja tunne ja toisekseen meidän luokka oli vasta iltapäivällä, joten keli lämpeni melkoisesti. Odottelua riitti ennen kuin vihdoin päästiin tositoimiin :) Jopo oli ennen lähtöä kyllä niin mahtava koira. Vieraiden ihmisten kanssa täysin cool, rennosti nukkui autossa ja sitten hengaili kisapaikalla kiltisti ilman höntyilyä. Ihana :) Siitä on kiva odotella pentua ;)

Lähtö meni hienosti. Jopo oli varsin löysän oloinen, mutta kun Atte irrotti valjaista niin täysillä lähti eteenpäin! Kovaa mentiin ja ensimmäinen mutkakin loistavasti. Sitten ne ongelmat alkoikin todenteolla. Kelkka painoi väkisin vasemmalle, enkä osannut ohjata sitä oikein. Niinhän me tömähdettiin penkkaan ja kävin persuksillani maassa. Jotenkin ihmeellisesti sain pidettyä kelkasta kiinni ja matka jatkui tosi sukkelaan. Jopo himmaili hieman kun ihmetteli miten mä voin olla niin tunari että en pysy pystyssä vaikkei muuta tarviis osata. Sitten meni kisakumppani ohi ja Jopo otti siitä kunnon peesit. Ihan loistavasti pysyttiin perässä melko pitkäkin pätkä....kunnes penkka kutsui taas. Yksinkertaisesti en saanut sitä kelkkaa pidettyä uralla, vaikka kuinka ja miten yritin. Turhauttavaa ja voimia vievää!! Ei siinä auttanu ku todeta oma onnettomuutensa ja keskeyttää kisa siihen :(

Kisan jälkeen kokeneet konkarit sitten lohdutteli mua että ura oli oikeesti ollut todella haastava ja vaikea. Sain myös ohjeistusta miten niitä jalaksia kuuluu taivutella että ohjaus toimii. Hyvä tietää edes tässä vaiheessa :D Mutta siis nou hätä, ei kai auta kuin treenata jos meinaa uudelleen joskus kokeilla. Ens viikonlopun rata olis kuulemma helpompi kun se on hiihtoura. Sinänsä harmittaa ettei loppuun asti jatkettu kun osa siellä meni niin verkkaisesti että ei ehkä oltas oltu edes viimesiä vaikka oltas penkkaan tutustuttukin koko matkan ajan :) Vähä syö kyllä tollanen keskeyttäminen, kun se ei oo meikäläisen luonteelle oikein tyypillistä...

Hauskaa meillä kyllä oli ja se oli se pääasia. Tiedossa oli että ei me varmaan kärkeä hätyytellä ;) Jopo ehkä mut mä jarruna siellä perässä...

Kiitos Mimma ihanan Jopon lainasta <3