Beauceronien erikoisnäyttely Tammela

Tänään käytiin Hurman kanssa ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Toivoin kovasti että saisi EH:n, mutta varauduin henkisesti Hyvään. Ja sitten se pieni kirppu saikin ERI:n! :) Ja sijoittui nuorten luokassa vielä neljänneksi. Aika hyvin Hurmalta :D Hienosti käyttäytyi, seisoi nätisti ja liikkui myös hyvin koko ajan.

Arvostelu:
18kk narttu. Hampaat ok, erinomainen pää ja hyvä ilme. Silmät hyvän väriset ja malliset. Mittasuhteet kokonaisuudessaan hyvät. Erinomainen ylälinja ja lantio, hyvänpituinen häntä. Rintakehä sopivan syvä. Hyvä aluskarva. Erinomainen alalinja, hyvä luusto, erinomaiset värimerkit. Jalat voisivat olla paremmat. Oikein hyvät liikkeet edestä ja takaa. Hännän kanto ihan rajalla, ettei ole liian korkea, vielä ok. Hyvät, säännölliset liikkeet sivusta.

Tuomarina Helene Moreau de Vincens Ranskasta.  

Muuten harrastusrintamalla Hurma on treenannut hakua, jossa ollaan saatu ilmaisua ihan hyvälle mallille. Etsimisessä tökkii parhaillaan joku ja pitää palata nyt helppoihin treeneihin sen kanssa hetkeksi.

Jälkeä ollaan nyt tehty muutamaan otteeseen, se oli keskikesän tauolla kun mulla ei riittänyt motivaatio kun tuntui ettei koiralla riittänyt motivaatio. Mutta nyt tuntuu että ollaan löydetty yhteinen sävel tähän hommaan ja kun palaset sai kohdalleen niin motivaatiosta tämä homma ei kyllä jää kiinni :D

Myytti on ihan muutamaan otteeseen tokoillut ja nyt pitäisi aktivoitua toden teolla. Jos sen kanssa syksyllä pääsisi muutamaan kokeeseen :) Harkinnassa myös SBCAK:n mestikset, mutta en tiedä jaksanko ajaa Pieksämäelle saakka...

Viivi sai pennut kolme viikkoa sitten ja on nyt mammalomalla. Palailee kotiin kuukauden kuluttua :)

Täällä ollaan :)

Tiivistetysti alkuvuoden hommat:

Viivi
Hömpötellyt tokojuttuja tosi vähän, mutta jotain kuitenkin. Muutama vetotreeni päästiin suksilla tekemään ja tänään korkattiin kickbike-kausi sen kanssa. Juoksuja odotellaan alkavaksi ja siitä olisi sitten tarkoitus astuttaa jollain superkomealla uroolla.

Myytti
Tokoa ollaan treenattu tosi ahkerasti. Vuokkoset areenalla käydään keskimäärin kolmena aamuna viikossa treenailemassa kukonlaulun aikaan ja ai että me Myytin kanssa tykätään siitä hallista! Lisäksi joka sunnuntai oman tokoporukan treenit vielä päälle niin saadaan häiriötäkin. Treeni on tuottanut tulosta ja ollaan saavutettu mun mielestä ihan mukavasti varmuutta ja osa liikkeistä on mennyt huisisti eteenpäin. Tulevat kuukaudet näyttää miten homma kestää kasassa sitten kokeessa. Minä niin toivoisin että kokeet menis hyvin ja päästäisiin Myytin kanssa nautiskelemaan jossain vaiheessa tehdyn työn tuloksista. Mut hauskaa meillä on ollut treeneissä ja se on paljon se <3

Hurma
Hurma on treenaillut tottista kuntoon, ihan perusasioiden äärellä ollaan. Seuraaminen on tuottanut suuuurta päänvaivaa ja on edelleen ihan alkutekijöissään. NYT se alkaa vihdoin sujumaan vähän paremmin ja toivottavasti päästään eteenpäin. On tässä kyllä päätä seinään hakattu jo tovi :p Nouto on ehkä parhaimmassa jamassa, ihan hyvältä näyttää ja asiat on loksahdelleet hyvin paikoilleen. Hyppynoutoakin kokeiltiin ja ei siinä sen kummempaa, meni kerrasta purkkiin :D Hurma pääsi myös noutokurssille TuuKK:n ryhmään, joten keväällä tahkotaan sen suhteen sitten paljon.
Jäävistä maahanmeno on myös melko valmis vaikka kunnon seuraamisessa ei olla otettu. Mutta ei tarvii apuja enää tähän. Innostui niin paljon, että nyt meinaa heittää maate aina seuraamisen pysähdyksissä....hmmm.... :D
Luoksetulossa taistellaan törmäämisen kanssa ja nyt alkaa jo olemaan ajatusta asiasta, eli eiköhän se siitä!
Kokonaisuutena olen oikein tyytyväinen pikkukoiran tekemiseen ja sen kanssa on kiva puuhata <3


Hakua ollaan treenattu läpi talvin mutta tosi katkonaisesti. Nyt olis toiveena päästä pari kertaa viikossa hakuilemaan. Hurma tykkää kovasti, joskin muutamat treenit vähän takkusi, mut nyt näyttää taas valoisammalta. Aika vähän vielä osataan, mut perusjutut on kuitenkin hanskassa. Ilmaisu pitäs yllä opetella mahdollisimman pian...


Jälki on ollut tauolla ja nyt pitäisi alkaa herättelemään taas niitäkin treenjä ja toivoa ettei sotke kovasti sitten hakujuttuihin. Lähinnä pelkään että jäljestämien haussa lisääntyy kun välillä taipumusta näyttäisi moiseen olevan. Mut katsotaan mitä tapahtuu. Kepit piti treenata talvella kuntoon, mut eipä tehty kuin muutama treeni. Harmittaa, miten sitä oli tän suhteen niin hemmetin saamaton.


Lumen aikaan ehdittiin tehdä yksi lyhyt vetotreeni suksilla ja tänään korkattiin vetoharrastus kunnolla kicbikekurssilla! Hurma oli niin innoissaan hommasta, joten jatkoa seuraa ja perästä kuuluu :)


Eipä kai tässä mutta. Kevät tulee ja treenikelit alkaa olla kohdillaan. Yritän päivitellä kuulumisia taas jossain vaiheessa ;)

Touhua kerrakseen

Olen haalinut niin kamalasti puuhaa koirien kanssa, että ei tässä näitä päivityksiä ehdi tekemään. Mietinkin jo, että helpompi olis pitää treenipäiväkirjaa ihan kynä ja vihko systeemillä. Sinne jos tulisi heti treenin jälkeen kirjotettua oleellisimmat jutut, kun ne aina tuppaa jäämään jos ei heti tee. Mutta siis...mitäs kaikkea uutta treenirintamalle kuuluu...

Hurman kanssa ollaan lähinnä hakuiltu kerran viikossa ja tottista ollaan nyt yritetty ottaa mahdollismman paljon kotosalla. Hurman haku on mennyt ihan huimasti eteenpäin. Meinaa ihan unohtua että se on käynyt vasta kuusi kertaa tällä porukalla metsässä. Viime viikonloppuna sillä oli jo neljä maalimiestä valmiina metsässä ja se selvisi niistä ihan ilman apuja. Toki se aiemminkin on etsinyt ilman apuja, mutta yleensä treenissä on edes jollain maalimiehellä annettu apuja. Tykkään kauheasti meidän porukasta ja siitä, että siellä uskalletaan mennä rohkeasti eteenpäin eikä jäädä junnaamaan. Jos itse suunnittelisin meidän treenit niin juostaisiin edelleen hakemassa hajua lähempää maalimiestä. Mutta Hurma on osoittanut että sille sopii tämä vauhdikas eteneminen ja jeesataan sitten jos vaikeuksia tulee. Nyt se uppoaa suoraan kuin tykin suusta, mutta nenä on auki ja maalimies löytyy helposti. Seuraavaksi sitten kokeillaankin etenemistä kun tämä suoraan eteneminen näyttäisi onnistuvan niin hyvin.

Hurmastahan nyt sitten tulee rullalla ilmaiseva, kun ajattelin ettei se ehkä kuitenkaan ole luontainen haukkuja. Molemmissa tavoissa on puolensa, mutta omalle kohdalle tuntuu rulla istuvan paremmin. Hassua, koska aiemmin olen ajatellut että ehdottomasti haukkuva jos joskus hakua treenaisin :D Niin ne mielipiteen muuttuu kun tutustuu aiheeseen paremmin ;) Nyt talven aikana olisi tarkoitus rakentaa Hurmalle rullailmaisu kuntoon ja keväällä sitten pääsee metsässä kunnolla vauhtiin. Tällä hetkellä treenataan noutoa kuntoon, niin onnistuu se rullan tuominenkin helpommin.

Hurman tottis on myös edennyt ihan mukavasti. Nyt sitä on jo melko helppo treenata, kun aiemmin sain lähinnä harmaita hiuksia :) Ehkä ollaan päästy samalle aaltopituudelle tai jotain. Kotona osaa jo kivasti, mutta häiriötä se ei juurikaan kestä. Jo vähäninen ympäristön muutos tuottaa ongelmia ja on pakko palata ihan tosi helppoihin juttuihin että saan sen huomion pysymään itsessäni. Viime viikolla oltiin parkkihallissa treenaamassa Myytin kanssa ja otin Hurmankin mukaan tutustumaan paikkaan. Ja sehän yllätti olemalla tosi kivasti kuulolla. Alkuun se yritti hölmöillä mutta alkoi sitten keskittymään muhun ja leikkimiseen ja sen jälkeen pystyi tekemään ihan kunnolla liikkeitäkin. Ja paikka oli tosi vaikea, ulkona menevä junaratakin aiheutti ihan kamalaa melusaastetta :) Eilen oltiin Tuukin kentällä taas Myytin kanssa ja Hurma pääsi kuokkimaan. Hienosti tälläkin kertaa keskittyi vaikka kaveri oli vieressä seuraamassa treeniä. Aletaan siis ehkä selättämään pahin häiriöongelma, JEE!

Nyt ilmotin sen tottiksen tutustumiskurssille, saas nähdä mahduttiinko mukaan. Mutta paljon on puuhaa tiedossa pienelle. Täytyy muistaa huilata välillä ettei liikaa tule asioita :) Ihan mahtava harrastuskaveri tuo koira on, en vois parempaa kyllä kuvitella. Se on tsiljoona kertaa mahtavampi kuin edes uskalsin odottaa ja voin kertoa että odotinkin jo aika paljon :D Mahtava Hurmis <3 Kaiken huipuksi se on niin ihana sylikoira kotona, eli siis ihan kaikkea mitä voin toivoa!

Myytin kanssa päästiin Tuukin tokoporukkaan jossa on VOI ja EVL tasoisia koirakoita. Ihan mahtava porukka ja treenaillaan vakkaristi sunnuntaisin Tuukin kentällä ja viikolla sitten satunnaisesti muualla. Myytille on tehnyt tosi hyvää päästä kimppatreeneihin ja samoin mulle. Joka kerta otetaan paikallaolot ja Myytti on nyt pysynyt tosi hyvin sekä istumiset että makuut. Huippua! Muuten ei ole mennyt mitenkään huipusti, kovasti on asiat tauon jälkeen levällään. Eilen alkoi kuitenkin näyttämään jo valoisammalta. Mutta se on iiiiso asia että Myytti pystyy oikein mainiosti toimimaan kovasta häiriöstä huolimatta. Ihmiset juoksentelee meidän kantapäillä ja monta koirakkoa on samaan aikaan kentällä ja Myyttiä ei ahdista ollenkaan :) No vähän aina välillä muttei niin että suoritus kovasti kärsisi. Ohjattu näyttäisi kaipaavan tehotreeniä, mutta se ei kyllä sinänsä ole ylläri kun keskenhän se liike tavallaan on. Nyt se on kuitenkin ollut ihan iloinen sitä tehdessä, mutta tuo luvattoman usein väärää eikä ole juuri ohjattavissa liikkeen aikana. Nyt pitää pilkkoa liike ihan osiin ja treenata ihan ajan kanssa koko homma uusiksi.


Viivi on vaan tokoillut kevyesti ja Aten kanssa se on päässyt treenailemaan metsäpuolen juttuja. Kovin tavoitteelliseen treenaamiseen ei mun aika riitä, mutta pitäähän senkin päästä jotain tekemään ettei liikaa sorsita pientä :) Kovasti se tykkää tokoilla, intoa on välillä vähän liikaakin :D Vähän jännittää koska se aloittaa juoksut kun ekat juoksuthan alkoivat niin myöhään, reippaasti yli vuoden ikäisenä. Juoksujen alkaminen saattaa nimittäin tietää myös sitä että se astutetaan! :) Pienestä Viivistä on ihan huomaamatta kasvanut iso tyttö. Ei sitä kyllä aina huomaa kun sen menoa katsoo :D

Mutta siinäpä kuulumiset tiivistettynä. Yritän taas muistaa jossain vaiheessa kirjoitella edistymisiä...

Hiljaiseloa blogissa

Onneksi ei ihan yhtä hiljaista ole ollut treenirintamalla. Jälkeä ollaan tehty ahkerasti, sekä pellolle että metsään. Menee tosi mukavasti molemmat :) Kulmat menee pääsääntöisesti hyvin, välillä vähän vaikeaa mutta koko ajan tekee hyvin töitä. Motivaatio on kohdillaan. Kepit jätän vielä laittamatta ja työstän ne talvella sellaiseen kuntoon että heti keväällä voi ottaa nekin sitten jäljelle.

Tottis on ollut vähän nihkeetä. Jotenkin en nyt saa itseäni innostumaan. Toisten mielestä on kiva opettaa pentua, mutta jotenkin mulla nyt tökkii :D Jospa se tästä.

Päästiin myös hakuryhmään ja Hurma tykkää siitä puuhasta ihan hirveesti. Pakko siis kuunnella koiraansa ja päästää se toteuttamaan itseään lajissa joka on sille luontaisaa ja nautinnollista. Ihmiset on sille ihan ykkösjuttu ja se on onnesta mutkalla kun löytää maalimiehen :) Sen kanssa on niin mahtava mennä uusiin tilanteisiin kun tiedän ettei sen tekemisiä tarvitse selitellä/puolustella/jännittää. Tikrun ja Myytin kanssa on aina joutunut vähän miettimään miten se mahtaa uuteen juttuun suhtautua. Tämä hakuharrastus saa nyt sitten jäädä ohjelmistoon ja pitää alkaa varmaan miettimään ilmaisutapaa. Olen ajatellut aiemmin haukkuvaa kun sillä kuitenkin se haukku on aika pinnassa...mutta sitten taas tuntuu että se rulla saattaisi olla kuitenkin viisaampi valita. Jotenkin nyt on sellanen olo että rulla on voitolla. Mietitään :) Jotenkin mä olen tästä uudesta harrastuksesta yhtä innoissani kuin Hurma. Jälki on niin yksinäistä puuhaa ja nyt tuntuu että näitä muita koiraihmisiä mä olenkin kaivannut. Josko tämä poikisi tottiseuraa ym. myös.

Myytti on ollut tokotauolla jo tovin...saas nähdä koska jatketaan. Toisaalta kutkuttaisi jo, mutta toisaalta ei ollenkaan :D Ollappa sisähalli jossa treenata. Ulkona on kohta kylmää ja liukasta...

Hakua ja tottista

Eilen oltiin Hurman kanssa taas hakuilemassa. Päästiin tutun beussi-ihmisen ryhmään vierailulle ja siellä oli myös Jopo-äippä. Oli taas oikein kiva ryhmä ja rento fiilis. Opin hirveästi uutta ja niin taisi Hurmakin oppia. Ensimmäinen kerta meni taas hiukan häsläämiseksi kun Hurma ei tiennyt hakuhommiin tulleensa. Vihdoin sai hajun ja löysi maalimiehen jolta sai ensin herkkuja ja sitten leikittiin vielä palloilla. Toinen ukko meni tosi hienosti ja löytyi nopeasti. Kolmannen kohdalla oli vähän väsynyt kaikesta leikkimisestä ja touhuamisesta, ja piilokin oli aika vaikea. Helpotettiin sitä sitten koska tuultakaan ei juuri ollut. Johan sai Hurmis hajun ja oli kuin sähköiskun saanut kun haju tuli nenään :D Niin selkeä muutos koirassa ettei tarvinnut paljon arvuutella oliko se saanut hajun vai ei!

Hurmis tykkäsi ihan hulluna ja luulen että pakko siitä on hakukoira tehdä :D Anki vinkkasi että kannattaa vaikka tämä kesä piilotella eri kavereita eri metsiin ja tehdä vastaavia treenejä. Palkkaan vaan paljon aikaa ja vaivaa ja tosiaan mahdollisimman paljon uusia ihmisiä ja paikkoja. Kuulostaa fiksulta suunnitelmalta. Saa haun alkeet aluille ja kuitenkin sitten ei tule ihan liikaa juttuja pennulle jos vääntää jälkeä ja sitten päälle pitkiä iltoja hakumetsässä. Täytyy vaan alkaa katselemaan vähitellen jos sitten ensi vuoden puolella pääsisi johonkin porukkaan mukaan.

Mut on toi Hurmis vaan niin mahtava! Se kyllä hurmaa kaikki olemuksellaan. Täynnä intoa ja vauhtia ja niin kamalan taitava :)

Tänään otettiin tottista pavin parkkiksella ja kuumuus vähän verotti parasta terää. Ja toki uusi paikka oli aluksi vähän häiriötekijä. Otettiin vaan lyhyt seuraamistreeni ja lopuksi ruutua. Musta tuntuu että Hurma lukitsi ne tötsät heti treenin aluksi, eli ehkä sille on jo joku mielikuva niistä jäänyt.

Myytin kanssa otettiin EVL liikkeet tunnaria ja paikallaoloja lukuunottamatta. Ei ehkä ihan niin hyvin mene kuin toivoisin kokeen kolkutellessa ihan ovella. Mutta ei nyt missään nimessä huonostikaan mene :) Metallinouto on kyllä valopilkku. Niin vaikeeta kuin se olikin jossain vaiheessa niin ei ole kyllä yhtään enää. Hyvin sujuu jopa hyppy esteen yli se suussa. Ohjattu joko menee tai ei mene :D Saan sen hyvin pysäytettyä jos meinaa mennä väärälle kapulalle, mutta siitä uudelleen ohjaaminen on vaikeeta. Myytti palaa aina merkille epäonnistuneen näköisenä ja siitä sen sitten kyllä saa uudelleen lähtemään. Siinä vaan tuppaa olemaan aika monta käskyä sitten jo...noh, vielä on aikaa vääntää tämä kuntoon. Samoin kuin kaukojen kanssa saa kyllä tsempata viimeiseen asti. Muuten sanoisin että ihan hyvässä jamassa ollaan. Riittääkö se...voi olla että ei ihan. Mut sittenhän sen näkee missä mennään.

Jälkeä, tokoa, jopa hakua!

Miten voikin olla näin vaikeaa kirjoittaa blogiin nykyään! Jospa tekisi tilannekatsauksen koira kerrallaan. Vanhimmasta nuorimpaan...

Myyti: Ilmoitin Myytin tokon EVL:n tämän kuun puolivälissä. Pientä hiomista riittää varmasti ihan viime hetkille saakka, mutta hienosti on kyllä treenit menneet nyt. Kaukojen suhteen tapahtui jotain mystistä, koska maasta-seiso on nyt ihan hajalla ja Myytti edistää poikkeuksetta. Nyt ollaan menty ihan namiavusteisesti ja vähitellen kasvatettu etäisyyttä ja tuntuu taas toimivan. Vielä olen aika lähellä, eli hommaa kyllä riittää vielä. Metallikapulan kanssa ollaan tehty paljon hommia ja se alkaa olemaan jo ihan kiva juttu. Nyt pitäis vaan yhdistää siihen hyppy mukaan...saa nähdä tuoko se lisähaastetta.

Viivi: Ensinnäkin, Viivin blogi siirtyi nyt tämän blogin yhteyteen eli jatkossa Vimpsinkin kuulumiset voi lukea täältä. Siitähän tuli opaskoirakoulun siitosnarttu, joka tarkoittaa sitä että se jää meille asumaan ja tekee toivottavasti useamman pentueen opaskoirakoululle. Sen uran rinnalla se on kuitenkin ihan normaali kotikoira ja sen kanssa saa harrastella mitä haluaa. Atte onkin aloitellut sen kanssa noutotreenit ja minä puolestani tokotreenit. Jospa sen joskus saisi ihan koekuntoon, saa nähdä. Ainakin se on kovin innokas oppilas ja onhan sille jo pohjat rakennettu. Lisäksi ollaan käyty ahkerasti kickbiken kanssa potkuttelemassa Viivin ja Myytin kanssa. Viivi tykkää juosta täysiä ja se on kerrassaan loistava vetokoiran alku! Uimiseenkin Viivi jäi koukkuun ja nyt sitä ei meinaa saada järvestä pois ollenkaan. Juhannuksena se lähti hakemaan verkkomerkkejä kun dummya ei kukaan enää heittänyt sille...

Hurma: Hurman kanssa ollaan jatkettu jälkitreenjä ja lisätty pituutta ja muutamia pieniä mutkia. Hurman mielestä jäljestäminen on ihan superkivaa ja se etenee määrätietoisesti jäljellä, mutta ongelmatilanteessa sille soisi vielä hitusen enemmän oma-aloitteisuutta ja taisteluhalua löytää hukkunut jälki. Mutta eiköhän ikä tee osaltaan tehtävänsä ja se treenaaminen tietty ;) Keppitreeniä ollaan otettu myös siinä sivussa mutta vielä eri treeneinä. Viimeksi tein ihan polkemalla jäljen, jonka päähän laiton kepin. Itse jäljellä ei ollut lainkaan namia vaan palkka tuli ainoastaan kepiltä. Hyvin tuo jäljestää ne lyhyet suorat ja keppi tuodaan mulle ihan mukavasti. Jälki vie sitä kyllä tosi voimakkaasti eli selkeesti vaikeampaa se kepin tuominen on kun saa ensin jäljestää. Kun vertaa siihen että en tehnyt mitään varsinaista jälkeä aluksi, vaan ne kepit löytyi vaan sieltä nurtsilta.

Tottistreeniä ollaan myös otettu nyt ahkerasti ja edistymistä on selkeästi tapahtunut! Nyt se jo ennenkaikkea tietää mitä tarkoittaa kun kerään kamoja kasaan ja alkaa tarjota kontaktia ja muuta tekemistä ihan itse :) Tämä toki vasta tässä kotipihassa, vieraassa paikassa pitäisi vielä Hurmiksen mielestä aavistuksen höslätä ensin. Vieraissa paikoissa ollaan vasta keskitytty enemmän leikkiin kuin treeniin varsinaisesti.

Hakutreeneissäkin käytiin eilen ensimmäistä kertaa. Päästiin tutun ryhmään vierailemaan ja ihmettelemään. Hurmakin sai kokeilla hakukoiran uraa ja hyvin sillä alkoi nenä toimimaan kunhan hoksasi jutun juonen ensimmäisen löydän jälkeen :) Torstaina päästään vielä toiseen ryhmään visiitille, niin katsotaan sen jälkeen innostutaanko tosissamme tästä hommasta.

Hurmalla eilen painoa 15,6 kg eli Myytti on taas pienin koira meidän perheessä :D

Siinäpä se, hyvin tiivistetysti. Jatketaan harjotuksia!