Tokoa, keppitreeniä ja kulmia

Myytin kanssa ollaan ahkerasti treenattu tokoa. Toki olis voinut vieläkin ahkerammin. TAAS tuntuu siltä että aika loppuu kesken. Lähinnä tunnarin kanssa vaikka nyt se on jo mennyt paremmin. On tuonut joka kerta ihan oikeaa mutta kovin se on epävarma edelleen enkä tahtoisi että kokeessa sitten menee puihin tämän kanssa. Vielä on aikaa muutama päivä tätä varmistella. Toivotaan että saan siihen valettua sitä itseluottamusta vielä rutkasti. Ohjattu alkaa näyttämään jo erittäin kivalta. Muutaman kerran treenattiin Aten avustuksella namipurkkien kanssa tätä ja se selkeesti auttoi. Nyt kuuntelee jo ohjausta paremmin vaikka huteja kyllä tulee vielä aavistus liikaa. Jotenkin nämä ei ole edes luettavissa Myytistä. Välillä näyttää että se on jo lukinnut "väärän" mutta menee sitten helposti sinne oikealle kapulalle. Kun taas jos näyttää oikein rennolta ja vastaanottavaiselta merkillä niin saattaa lähteä ihan väärään suuntaan. Mutta se mistä olen erityisen onnellinen on se, että enää Myyttiä ei ahdista tämä liike ollenkaan. Tänäänkin se oikein täpinöissään odotti käskyä merkille! :) Huraa, ehkä se kertoo siitä että alkaa se varmuus löytymään. Kaukot on myös yksi kysymysmerkki kun niiden kanssa on hyviä päiviä ja huonoja päiviä. Ennakointi on nyt selätetty...jännä nähdä pomppaako tämä taas kokeessa esiin. Muuten uskoisin että tasaisen varmaan suorittamista tullaan sunnuntaina näkemään.

Hurma on taas tehnyt jälkeä. Oon yrittänyt rytmittää treenit niin että treenataan monta päivää putkeen ja suurinpiirtein sitten sama määrä lepoa. Hyvin on toiminut! Otettiin alkuviikosta keppitreeniä ja sehän lähti toimimaan ihan superisti kun ymmärsin vaihtaa ruokapalkan palloon. Ei se ruokaakaan vastustellut mutta jotenkin se jälki menee siitä yli. Pallo taas on Hurman mielestä sen verran kiva juttu että viitsii kepit noukkia pallon toivossa :) Kepit siis paremmalla mallilla kuin uskalsin toivoakaan ja näyttää siltä että metsään päästään vielä tämän vuoden puolella! Sitten ollaan tehty pari kulmatreeniä myös. Serpentiinimutka ei toiminut Hurmalle silloin pienempänä kun olisi halunnut vaan mennä suoraan vaikka selkeesti bongasikin sen mutkakohdan. Ajattelin kokeilla sitten vähän järeempää mutkaa ja mentiin suoraan melkein ysikympin kulmaan. Jotenkin mielessäni mietin että se olisi selkeämpi kuin mutka, koska haju menee selkeämmin eri suuntaan. Ja niin näyttää olevan Hurmankin mielestä sillä treeni on mennyt mun mielestä kivasti :) Tai sitten se vaan kasvoi isoksi ja viisaaksi tässä tuumaustauon aikana. Pitäs taas muistaa että Hurma on kaikki 6kk :D Hirrrrveen pätevä jälkikoiran alku tollaseksi nappulaksi!

Viivi on ollut vähän sohvakoiran roolissa treenien osalta, kun kaikkee ei vaan kerkee ja Viivi on kyllä ensimmäinen joka tästä "kärsii". Mielellään se kyllä sohvallekin jää, eipä sillä ;) Atte innostui kickbikella huristelemaan sen kanssa ja on tällä viikolla jo kolme kertaa tehnyt pienen lenkin. Että ei se sentään täysin ole laiskotellut! Minä sain töissä koulutusryhmääni Viivin siskon ja kyllä on ulkoisesti ja sisäisesti niin samaa tekoa ettei tosikaan! Noh, ollaan me joskus miksrosirulla niitä toisistaan eroteltu kun pienempänä olivat yhdessä painimassa...tosi kiva kyllä alkaa tuttua koiraa kouluttelemaan. Toivottavasti osaan kouluttaa siitä mainion opaskoiran niin sehän on sit melkeen sama ku Viivin olisin kouluttanut :D

Viikon päästä onkin sitten beussien jalostustarkastus ja jo nyt käy huutelu kovana kuka treenaa ja miten paljon. Onneks ei tarvii miettiä moisia...me vaan mennään ja toivotaan ettei ihan itseämme nolata ;)

Hupsis, nyt vasta hoksasin että tuli hiukan toistoa viime tekstistä :D

Mätsäreitä ja PK SM kisoja

Ollaan käyty muutamaan kertaan harjoittelmassa käyttäytymistä ihmisten ilmoilla. Viivi osallistui viime viikolla mätsäriin ja Myytti ja Hurma eilen. Viivi oli niin nätisti ja kauniskin vielä, mutta menestystä ei irronnut vaikka osallistujia oli vähän monirotuisissa. Tuomari vielä meinasi antaa meille sinisen nauhan vaikka meidän parina ollut koira ei suostunut ottamaan askeltakaan ennen kuin todenteolla oli tehty töitä sen eteen. Jotenkin tästä päättelin että opaskoirakoulun nimen mainitseminen saattoi vaikuttaa arvosteluun, koska se sai aika nyreän vastaanoton muutenkin. Ehkä tuomari siis kuului tähän labbisporukkaan jotka vihaa opaskoirakoulua, tiedä sitten. Tai sitten Viivin ja mun meno ei muuten vaan miellyttänyt tuomaria. No, mätsärin päätavoite täyttyi kun turistina ollut Hurma sai loistavaa treeniä ihmisvilinässä rauhoittumisesta :)

Hurma olikin sitten eilen tositoimissa ja voi kun se olikin pätevä! Seisomisen kanssa oli vähän säätöä kun ei olisi ihan kamalan pitkään jaksanut tönöttää asennossa. Mutta muuten kovin asiallinen esiintyminen poiki sijoituksen sinisten pentujen neljänneksi parhaana ja se on hyvin se kun kisakumppaneitakin jopa oli ;) Ja tuomarina tiukkiksena tunnettu Johan Juslin. Tuomari kävi koiran tarkasti läpi ja muistinpa minäkin että kannusten räpläämistä pitää treenata ettei tuo heiluttele niitä räpylöitään niin hurjasti...noh, tällä kenraaliharjoituksella uskaltanee jalostustarkastukseen lähteä. Kai se jotenkin käyttäytyy ;)

Myytti sai punaisen nauhan ja esiintyi ihan kivasti. Sitten parhaan punaisen valinnassa sitä jännitti ihan kamalasti ne muut koirat eikä esiintynyt ollenkaan edukseen. Mutta kyllä senkin kanssa sinne viralliseen näyttelyyn just ja just kehtaa mennä. Syyskuussa olen sen sellaiseen mennyt ilmoittamaan :D

Noin muuten ollaan treenailtu vähän tokoa ja Hurman kanssa keppi-ilmaisua. Myytti kosautti tunnarinsa ihan täysin sen viime kokeen jälkeen ja nyt ollaan treenattu sitä sisällä useaan otteeseen ja ainakin nyt menee taas paremmin kuin hyvin. Täytyy siirtyä taas ulos ja toivoa että se on taas löytänyt itseluottamuksensa. Se yritti jatkuvasti tuoda vaan sen reunimmaisen...paha että vielä sen reunimmaisen kun kokeessa ei voi mennä siis oikein edes lottoamalla :p Noh, josko se nyt alkaisi sujumaan. Ohjatun kanssa ollaan myös tehty vähän hommia josko siitä saisi mukavamman ja varmemman. Hurman ja Viivin toko keskittyy edelleen ihan perusjuttuihin. Kyllä me joskus edetään, kai...

Viime viikonloppu meni kokonaan PK SM kisoissa Tampereella. Hauskaa oli ja Minna oli parasta matkaseuraa. Kyllä mekin vielä Hurman kanssa joku päivä ;)

Kuvia: http://fusca.kuvat.fi/kuvat/PK+SM+2013+Tampere/

Töissä sain muuten Viivin siskon koulutusryhmääni. Kuin kaksi marjaa ja saa nähdä montako kertaa menee nimet sekaisin ;) Viivin pentueesta kaikki hyväksyttiin koulutukseen/siitokseen joten ihan mahtava pentue!

Painoa Viivillä viime viikolla 26kg (pitää vähän laihtua..) ja Hurmalla 21kg nyt keskiviikkona...

Treeniä

Alkuun muutama kuva Myytin tokokokeesta.

Metallinouto

Luovutus

Epäonninen tunnari

Ohjatun merkki

Seuraaminen

Palkintojenjako

 

 

 

 

 

Kiitos kuvista Anna Mäkiselle :)

Eilen kävin kuvaamassa Viivin puolisisaruksia, joita oli muutama vielä tarhalla. Osa on jo lähtenyt hoitoperheisiin.

 Loput kuvat täällä: http://fusca.kuvat.fi/kuvat/Opaspennut+2013/H-pentue+ja+Gitta/

Tänään sitten treenattiin Ikean parkkiksella. Hurmalle tein nurtsille jäljen. 160 askelta ja alusta oli aika kuiva ja nurmikko lyhyt. Alkuun vähän rynni ja kesti hetken ennen kuin asettui jäljelle. Tosi hienosti meni, pää ei noussut kertaakaan. Nameista se ei tosin kamalasti piitannut vaan jätti syömättä vaikka selkeesti namin huomasi ja olisi ehtinyt syödä.

Myytti alotti toko-osuuden. Seuraamista, joka ajoittain hyvää ja taas ajoittain vähän laahustavaa. Ruutu meni hienosti, malttoi mennä merkillekin kitisemättä. Metalli samoin ok ilman hyppyä, zeta muuten ok mutta istuminen taas vaikeaa. Kaukoissa ennakointia jota oli kokeessa ja samoin on ollut kotona kun ollaan treenailtu. Pitää siis treenata myös sitä malttia taas. Kyllä on melkoista taiteilua tämän(kin) liikkeen kanssa. Lopuksi vielä ohjattu ja siinä ensin lähti väärälle, otin takaisin ja toistolla meni hyvin. Nyt ei ollut kauhean ahdistunut kuten yleensä ohjatussa on. Edistystä siis :) Sen mitä olen nyt Myytin kanssa huomannut niin se ei ehkä sittenkään "kestä" toistoja. Toki se jaksaa hinkata liikkeitä vaikka loputtomiin, mutta jos se jo kerran tekee oikein, niin toisto on sen mielestä vähän niinkuin rankaisu ja se kuvittelee tehneensä jotain väärin. Toisin sanoen jos menee hyvin niin jätetään homma siihen. Pitää vaikka pienen tauon ja sen jälkeen uudelleen, jos haluaa kuitenkin paljon toistoja alle. Hauska tämä kelpien ajatusmaailma, aina oppii uutta :)

Hurman ja Viivin kanssa vaan lyhyesti koska unohdin (!) namit kotiin. Muutama koiranmakkaranpala jäi Hurman jäljestä taskuun joten niiden avulla sitten vähän perusasentoa ja seuraamista. Lisäksi sitten ruutua pallon kanssa ja molemmat tykkää ruututreenistä ihan tosi paljon.

Molempien kanssa on myös aloitettu kaukojen tekniikkatreeni, joskin Hurman kanssa vähän huonolla menestyksellä. Se kun vakaasti päätti että ei voi nostaa persustaan ylös seisomista varten vaan ihan väkisin hinasti ahteriaan lattialla jos en kädellä auttanut mahan alta. Kokeilin miten sujuisi maahan-seiso mut sitten se heitti sammakkoasentoon ja kaula pitkällä yritti saada makupalaa :D Jatketaan harjoitusta :)

Hiihtokausi korkattu!

Ihana viikon piristys kun päästiin ensimmäistä kertaa tänä talvena hiihtämään! Myytti oli hyvässä iskussa ja hauskaa oli, vaikka luistoa olis saanutkin olla vähän enemmän. Vai liekö sitä itse vaan niin kesäterässä että tuntui tahmaiselta. Myytti ei oikein arvostanut, kun laitoin Vimpsin vetämään kierroksen sen kanssa. Tärkeä tehtävä ja semmosen kakaran kanssa pitäisi juosta! Mutta hienosti menivät ja Viivi oli luonnonlahjakkuus :) Tosin sen vetämiset saa jäädä vähäisiksi kun se on vasta 9kk. Mutta kunhan kirmailee meidän kanssa siellä vapaana jos ei ole muita samaan aikaan ladulla. Jos vaikka sattuu meille jäämään eikä lähde oppaaksi, niin onpahan pohjat valmiina.

Vimps myös peri Tikrun vetovaljaat ja BOT loimen. Minä ehdin ne jo kaapin perukoille tunkemaan kun en kestänyt katsella niitä joka päivä, mutta parempi että käytössä pysyvät kun kerran Viiville sopivat.

Viivi tuli taloon!

Suunnitelmat muuttuivat ja meille muuttikin jo tänään pienenpieni labbis. Musta narttu niinkuin toiveissa oli ;) Viivin hoitoperhe perui viime metreillä ja saatiin pentu kahden päivän varoitusajalla. Sopii mulle kun mua ei oo luotu odottamaan.

Hyvin sujui porukan tutustuminen. Ensin Vimpula sai hengailla ja haistella itsekseen ja vasta kotiuduttuaan pääsi tapaamaan ensin Tikrun ja sitten Myytin. Tikku mulkoilee murhaavasti kaikkia ja Myde haluaisi olla leikkitäti, mutta ei tajua ettei penskaa kamalan kovasti voi kuonolla tökkiä vielä :) Kissa on tuijottanut pentua silmät suurina, mutta on antanut tulokkaan olla rauhassa.

Ujohan tuo lapsonen on, mutta antaa sen nyt rauhassa kotiutua ja seuraillaan millainen tänttähäärä siitä lopulta kuoriutuu. Paljon sille on aktiviteettia suunnitteilla kunhan moisiin on valmis :)

Tassumäärä kasvaa

Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että meille tulee opaskoiran pentu kasvamaan. Haluan nähdä senkin puolen tässä hommassa, koska uskon että siitä on paaaaljon hyötyä tulevaisuudessa kun kuitenkin iso osa mun työtäni on neuvoa hoitoperheitä ongelmissa. Joten helatorstaina meidän perheeseen tassuttelee keltainen uroslabbis. Melko hyvin, kun toivoin pientä söpöä mustaa narttua :D Saas nähdä mitä tästä tulee, pikkasen ehkä hirvittää miten arki alkaa sujumaan kolmen koiran kanssa. Lisäksi kun alkuun joudun vielä reissaamaankin työn puolesta ja kai se on penska otettava mukaan. Enköhän mä täällä blogissa vähän tule kertomaan kuulumisia :)