Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tomeran leiri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tomeran leiri. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Keppitreeniä

Noniin, jos sitä jatkaisi kuulumisten päivittelyä. Jäljen teon sivussa ollaan nyt treenattu myös niitä jälkikeppejä. Koska päädyin suuntautumaan pelkästään metsäjälkeen, valitsin ilmaisutavaksi tuomisen. Hurmis on ihan hurjan pätevä keppikoira :) Nyt neljä treeniä takana ja voisin sanoa että se on tajunnut homman ekasta treenistä alkaen. Itse kämmäsin treenin nro 3 omalla toiminnallani ja Hurma kyllä merkkasi kaikki kepit mutta ennemmin olisi jatkanut matkaa kuin tuonut keppejä mulle saakka. Neljännen treenin tein samana päivänä ja nyt muutin vähän omaa toimintaani ja tulos oli tosi hyvä! Pääpointtina ehkä se, etten kovin innokkaasti kehu kun Hurma nostaa kepin. Jos innostun liikaa, niin tiputtaa kepin, mutta rauhallinen "vau, hienosti" ilmaisee että hyvin menee ja vasta kun keppi on tuotu käteen, voi riemuita vähän enemmän. Leikitin myös kepillä ja heitin sitä pari kertaa niin että sai tuoda sen uudelleen mulle ja palkkasin namilla.

Hoidossa ollessaan Hurma oli käynyt Mimman kanssa purutreeneissä. Annoin luvan sillä ehdolla että saan videotodistetta. Ja sitähän tuli :D Aika mainio pieni purija, vai eikö muka? VIDEO

Leirin kuvasaastetta voi ihailla täällä:  http://fusca.kuvat.fi/kuvat/Tomeran+leiri+2013/


Velipoika Laku oli hirveen taitava jälkikoira! Kieli poskella kohti paalua :)



Raine Holmin valvovan katseen alla :) Kuva: Hanna Jämiä
 
Meni vissiin ihan hyvin ilmeestä päätellen <3 Kuva: Minna Virtanen


Hurmalla painoa tänään 13 kg ja sai viimesen rokotuksenkin! Oli kauheen reipas pieni...ihan tohkeissaan kun pääsi lääkäriin :)

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Tomeran leiri

Olipa meillä mukava viikonloppu Tomeran poppoon kanssa. Vähän haasteita ilmaantui leiriviikonloppuun, kun Hauhovi kärsi vesivahingosta ja majoitus ym. tilat olivat pois käytöstä. Toisin sanoen meillä oli vain kenttä, pellot ja vessa käytössä. Illalla ajelimme Pöystilän ei-niin-kovin-miellyttävään mökkihökkelikylään saunomaan, uimaan, istumaan iltaa ja nukkumaan. Tällä kertaa pääsin paikalle vasta lauantaina aamulla työreissun vuoksi, mutta hyvin siinäkin ajassa ehti treenailemaan. Mökkiä en tällä kertaa jakanutkaan Minnan kanssa, koska Minna mokoma jätti leirin väliin. Majoituttiin sitten Hannan ja Hurman veljen Lakun, sekä Terhin ja Hurman isän Argon kanssa samaan mökkiin. Voi kuulkaa miten hienosti meni yö, vaikka samassa luukussa nukkui kaksi pientä penneliä häkeissään ja Argo ja Myytti vapaana. Kukaan ei pihahtanutkaan ja Myyttikin viihtyi yläsangyssä mamman kainalossa ihan mukisematta. Minähän muuten nokkelasti unohdin ottaa lakanat mukaan, joten virittelin sitten pyyhkeistä ja vilteistä itselleni nukkuma-alustan :D En ymmärrä miten mä voin nykyään AINA unohtaa jotain ja vieläpä aika olennaisia asioita...huoh.

Viikonlopun pääteemana meillä oli jälki. Kouluttajaksi oli saatu aivan mahtava Raine Holm. Tykkäsin tosi paljon :) Oli oikein rento viikonloppu pellolla ja tuli kyllä roimasti lisää motivaatiota, vaikkei siitä puutetta ole ollutkaan ;) Hurma ajoi lauantaina n. 70 askelta pitkän jäljen kuivalla pellolla, josta oli äskettäin leikattu heinä. Melko vaikea alusta ja Hurmalle ensimmäinen tuollaisella pellolla. Alussa huomasikin että oli hieman hakemista mutta sieltä se lähti homma käyntiin ja ajoi jäljen tosi hienosti. Rainella ei ollut oikeastaan mitään huomautettavaa vaan sanoi että koira on tosi lupaava ja motivoitunut. Jäljelle lisää pituutta ja voi alkaa tekemään serpentiiniä yms. Jäljeltä lauantaina täydet 100 pistettä :D Suunta siis vain alaspäin....

Sunnuntaina tein sitten huomattavasti pidemmän jäljen, joskin menin askelissä yllättäin sekaisin. Alusta oli samanlainen kuin lauantaina, eli aika haastava. Rainen ohjeistuksesta tein myös tosi loivaa serpentiiniä. Sain jopa kehuja siitä että jälki oli tehty just eikä melkein niinkuin pitää. Hyvä minä! Ehkä mä sittenkin osaan jotain, vaikka välillä meinaa epätoivo iskeä. Nyt Hurmis lähti hyvin, mutta puolivälissä siellä serpentiinin tietämillä vähän hutiloi ja kun estin liinasta niin nosti päätään. Tuumaili aika tovin siinä ja vilkuili Raineakin, että hittooko sinäkin siinä seuraat :D Jatkoi sitten taas hyvin ja suorittu malikelpoisesti jäljen loppuun. Rainen mielestä pään nostosta ei pidä liikaa huolestua, vaikka se huono juttu toki onkin. Lisää kokemusta vaan. Kehotus jatkaa samaa rataa ja nurmikkopohjalla. Pisteitä tänään enää 98 pistettä joten nyt se alamäki jo alkoi :p

Minä olen NIIN tyytyväinen jälkiin. Siihenkin että se nosti sen pään ja sain asiasta kokeneen ihmisen mielipiteen. Ja JEE, me saadaan mennä eteenpäin!

Noin muuten seurailin Jari Kantoluodon tottisjuttuja ja osallistuttiin toki pentutreffeille :) Hurmis alkoi jossain vaiheessa olla jo aivan tööt...ilma kun oli aivan kaamean kuuma! Mutta kyllä oli niin kivan oloinen koko pentue, että aivan varmasti näistä koirista kuullaan vielä koekentillä! Toivotaan että Hurmankin kanssa koekentille tulevaisuudessa päästään :) Jäljen osalta ajatukset kyllä sekiintyivät, mutta kyllä mua päivä päivältä mietityttää tottis aina vaan enemmän. Tai lähinnä se että osaanko sellaisen haluamani tottiksen Hurmikselle rakentaa. Leirillä kyllä vahvistui ajatus siitä miten haluan lähteä etenemään ja toisaalta myös se miten en halua toimia. Mutta hitto että osaa olla pää taas sekaisin kaikesta :) Jospa se siitä ajan kanssa lähtee selkiintymään.

Jospa sitä nyt hipsisi nukkumaan niin jaksaa ajatella selkeämmin. Pakko jatkaa vielä juttuja myöhemmin...sen verran asiaa rästissä :)

torstai 24. marraskuuta 2011

Tomeran syysleiri

Tänä vuonna siis leireiltiin pariin otteeseen, kun lähdettiin Inkooseen kauden päättäjäisiin. Ideana treenailla porukassa mitä kukin haluaa.

Me keskityttiin lähes pelkästään jälkeen ja käytössä olikin hyvät pellot. Lauantaina aloitin tekemällä Tikrulle aika haastavan jäljen ja kulmia sen verran että menin jo itsekin sekaisin niiden kanssa. Mietin että tein ehkä turhankin haastavan jäljen kun ottaa taas huomioon miten vähän ollaan treenailtu viime aikoina. Mut höpsis, Tikku veti kyllä NIIN hyvin. Ekan kulman se tosin missasi ja sitähän me ei meinattu sitten löytää kun itsekin hukkasin mun kiintopisteen ihan totaalisesti. Mikään ruusuinen alku ei siis ollut ja melkein jo luovutin, kunne otettiin pakkia ja Tikru löysi jäljen uudelleen. Ei siis auta hötkyillä vaan antaa koiralle mahdollisuus. Seuraavalle suoralle jäi yksi keppi korkeen heinän joukkoon, mut loppujälki meni vakuuttavasti. Vähän pyörimistä kulmissa, mut toista kertaa ei hukattu. Tikrusta näkee helposti koska se menee jäljellä ja koska ei. Metsässä ehkä vähän huonommin kuin pellolla. Mut tyytyväinen olen ekaan jälkeen :)

Myde sai myös oman jälkensä ja tein sen vähän helpommalle alustalle, eli ihan pellon reunaan jossa oli lyhyempi heinä. Hienosti jäljesti, sillä on taas fiilis päällä. Kaikki kepitkin nousi! Päivän toinen jälkikin meni mainiosti. Siinä hukkasi jäljen toisessa kulmassa, mut motivaatio riitti ongelman ratkaisuun, jee :) Osaa se jäljestää jos se vaan viittii...

Tikrun päivän toinen jälki oli helpompi kuin eka. Teemana kulmat vasemmalle kun tulee tehtyä kulmia enemmän oikealle. Mutta eipä sillä kumpaankaan suuntaan ole ongelmia niiden kanssa. Toki tarkempi vois olla molemmissa. Yks keppi jäi muistaakseni tässäkin treenissä, joten pientä hutilointia niiden kanssa tänä vuonna.

Sunnuntain jälki tehtiin taas pidemmälle heinälle ja tein taas pitkän ja kaikin puolin haastavan jäljen. Maa oli jäässä ja sekin oli Tikrulle ihan uus juttu. Ei kuitenkaan mitään vaikutusta tuntunut olevan vaan hienosti jäljesti. Enpä juuri moitittavaa löydä tästä jäljestä, se oli ihan super. Kaikki kepit löysi ja kulmat meni tosi tarkasti. Siihen oli varsin kiva lopettaa leirin treenit ja todennäköisesti myös tän kauden treenit. Ellen jotain keppitreeniä innostu vielä tekemään, tai jos nyt lunta ei saada niin kai sitä voi ihan kunnon jälkiä käydä tekemässä.

Otettiin me toki tottistakin vähän ja Tikru oli aikas pro. Ens vuonnahan olis vissiin beussimestikset tokossa...saa nähdä josko me vähän treenattais ;) Mieli kyllä tekis :D Myytin kanssa oli aika vaikeeta kun treeni oli taas lähinnä sellasta pakottamista ja innostamista. Ei siis kovin nautinnollista kummallekaan. Agiesteet oli vieressä ja Myde pääsi muistelemaan sitäkin touhua ja oli ihan innoissaan :)

Operaatio koiranpentukin on edennyt pienen askeleen. Katsellaan koska pieni Hurma-Hurmaaja pöllähtää porukkaan ;) Ei nyt ihan heti kuitenkaan....