lauantai 22. joulukuuta 2012

Hiihtokausi korkattu!

Ihana viikon piristys kun päästiin ensimmäistä kertaa tänä talvena hiihtämään! Myytti oli hyvässä iskussa ja hauskaa oli, vaikka luistoa olis saanutkin olla vähän enemmän. Vai liekö sitä itse vaan niin kesäterässä että tuntui tahmaiselta. Myytti ei oikein arvostanut, kun laitoin Vimpsin vetämään kierroksen sen kanssa. Tärkeä tehtävä ja semmosen kakaran kanssa pitäisi juosta! Mutta hienosti menivät ja Viivi oli luonnonlahjakkuus :) Tosin sen vetämiset saa jäädä vähäisiksi kun se on vasta 9kk. Mutta kunhan kirmailee meidän kanssa siellä vapaana jos ei ole muita samaan aikaan ladulla. Jos vaikka sattuu meille jäämään eikä lähde oppaaksi, niin onpahan pohjat valmiina.

Vimps myös peri Tikrun vetovaljaat ja BOT loimen. Minä ehdin ne jo kaapin perukoille tunkemaan kun en kestänyt katsella niitä joka päivä, mutta parempi että käytössä pysyvät kun kerran Viiville sopivat.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Lepää rauhassa rakas Tikru!

Tomeran Tikru  31.8.2002-17.12.2012

Maailman kultaisin koira on poissa :(

Koko tarina alkaa jo kolmen viikon takaa kun tulin töistä kotiin ja vastassa oli tärisevä Tikru. Se oli tosi kipeä ja lähdettiin pikapikaa päivystykseen, kunhan vihdoin ja viimein löysin eläinlääkärin joka suostui ottamaan meidät vastaan. Otettiin verikokeet (jotka oli jo kolmisen kk sitten otettu eläketarkastuksessa ja silloin ok) ja olivat nytkin kunnossa, paitsi valkosolujen osalta, eli tulehdus oli päällä. Paikannettiin kipu mahdollisesti selkään ja ell määräsi antibiootit ja rimadyliä sekä lepoa kuukauden verran.

Jonkin aikaa tilanne oli ok, mutta sitten alkoi liman kakominen. Tikrullahan on aiemminkin ollut sellaista poskiin puhaltamista, pöhkimistä vai miksi sitä ikinä kuvailisikaan josta ell ei ollut ennen huolissaan. Nyt se yökköili ja oksensi limaa. Ja viimeisenä niittinä se sai taas kipukohtauksen joka meni onneksi kipulääkkeellä ohi. Varasin ajan tarkempiin tutkimuksiin Apexiin ja pääsimme jo seuraavana päivänä.

Lääkärissä tutkittiin perusteellisesti koko koira. Uudet patit tarkistettiin, kuunneltiin sydän ja keuhkot ja otettiin niistä myös röntgenkuvat. Selkää ei varsinaisesti kuvattu mutta jo näistä otetuista kuvista näki, että silloittumaa löytyi :(  Olin kuitenkin hetken aikaa onnellinen, kun olin jo pelännyt kasvaimia tai sydänongelmia. Saimme matkaan uudet kipulääkkeet ja vatsansuojalääkityksen, sillä oletuksella että rimadyl oli liian tymäkkää Tikrun vatsalle ja siitä liman yökkiminen. Hetki menikin taas iloisesti ja riemuitsin että Tikku olisi meidän ilonamme ehkä sittenkin vielä monen monta vuotta!

Alamäki alkoi kuitenkin tosi nopeasti. Yöt olivat kamalia kun mummolla oli kipuja ja se tärisi ja läähätti. Hieroin sen selkää, pidin siinä jääpalapussia ja Bot-loimea vuorotellen kun en oikein tiennyt mikä sen oloa helpottaisi parhaiten. Juuri kun koira oli nukahtamassa, se sai yskänkohtauksen ja taas täristiin hetki :(  Totuus alkoi hiipiä mieleeni, enkä ollut enää yhtään varma että tästä selvittäisiin. Moni yritti lohduttaa että jos silloittumat ovat kasvuvaiheessa, niin kipu on ohimenevää.

Sitten koitti kamala maanantai. Yö nukuttiin todella hyvin ja aamulla Tikru oli tosi pirteä ja iloinen oma itsensä. Aamu oli siis toivoa täynnä ja kun tiedossa oli vielä fyssarikäynti, ajattelin että tästä alkaa taas ylämäki! Laitetaan mummokoira kuntoon ja vietetään ihana joulu :) Vaan kuinkas siinä sitten kävikään. Sain fyssarille kyydin (näin jälkikäteen ajatelleen luojan kiitos, etten joutunut menemään bussilla!!) ja lähdettiin ajamaan hirmuisessa lumimyräkässä. Tikru tuli levottomaksi ja oksensi autoon. Mukulakivet eivät ehkä olleet sitä parasta mitä kipeä koira kaipasi. Pääsimme onnellisesti perille ja pääsimme odotushuoneeseen odottamaan vuoroamme. Siellä Tikru alkoi tärisemään ja örisemään kovaan ääneen ja sen oli tosi paha olla. Se oksensi uudelleen ja vielä kerran vastaanotolla. Fyssari ei osannut antaa toivoa paremmasta, eikä koiran ollut lainkaan parempi olla käsittelyn jälkeen. Se oksensi taas automatkalla ja sen tehtyään totesin ääneen sen tosiasian minkä sillä hetkellä ymmärsin erittäin kirkkaasti. Maailman rakkain koira pitäisi päästää pois täältä. Sillä ei olisi enää merkitystä paranisiko sen olo jonkin ajan päästä. Tikku ei ansainnut tätäkään määrää kipuilua :(   En jaksa uskoa että se olisi koskaan enää ollut täysin kivuton ja kipulääkkeitä se ei enää näyttänyt kestävän lainkaan. En olisi kestänyt enää yhtäkään kipukohtausta lisää, niin hirveää oli toisen tuskaa seurata vierestä.

Kun päätös oli tehty, soitin päivystykseen jonne pääsimme heti. Ennen viimeiselle reissulle lähtöä Tikru jaksoi vielä paiskata ylävitosen tassulla ja söi korvat hörössä makkaraa, joten ihan hyvä aika vielä lähteä. Sen olo helpotti muutenkin edes hieman, joten ihan tuskissaan ei tarvinnut viimeiselle matkalle lähteä :) Saimme eläinlääkärissä oman huoneen jonne menimme hetkeksi odottamaan. Tikru sai lisää makkaraa ja rapsutuksia ja haleja. Siinä vaiheessa olin tavallaan niin helpottunut että Tikku pääsisi kivuistaan, ettei onneksi edes hirveästi itkettänyt vaan pystyin hyvästelemään Tikrun melko rauhallisena. Se nukahti onnellisen näköisenä ja koko tapahtuma oli tosi rauhallinen.

Olo on nyt niin tyhjä ja ahdistunut. Tikku oli maailman paras koira, kultaisempaa saa hakea. Edes kovissa kivuissaan se ei kertaakaan ärähtänyt kenellekään, ei ihmisille eikä koirille. Ihan epätodellinen olo, ettei sitä ihan oikeasti enää ole. Rakas Tiipi, lepää rauhassa <3

lauantai 17. marraskuuta 2012

Treenit etenee

Treenit on viime aikoina sujuneet hyvin ja ilman mitään takapakkeja. Uskomatonta :) Saa treenata ihan huoletta ja Myytti kestää pientä negatiivista palautettakin.

Heräteltiin tunnari tänään eloon. Ensin pieni tsekkaus sisällä että on vielä jotain käryä liikkeestä. Hyvin meni ja siirrettiin tohon omalle pihalle. Kaikki toistot hyvin ja loppuun alkoi löytymään myös vauhtia. Melkein unohtuu että tätähän Myytti ei oppinut alkuun sitten millään :)

Läheisellä kentällä sitten pidemmän kaavan kautta ja Atte tuli mukaan avustamaan. Ruutua tehtiin niin että Atte palkkasi pallolla ruudun vierestä. Olin aivan varma että Myytti juoksee Aten luo eikä ruutuun, mut mitä vielä. Muutaman toiston jälkeen alkoi vähän ennakoimaan joten otettiin vielä vikaksi suoraan pallolle juoksu. Vauhti on hyvä, täysillä vaan :) Yksi ruudussa maahanmenokin otettiin vähän lyhyemmältä etäisyydeltä ja meni hyvin.

Kaukoissa saatiin vähän turhaakin häiriötä kun nämä on aika herkässä tilassa vielä. Myytti teki kuitenkin hyvin, lopuksi vähän herpaantui mutta helpotin vähän matkaa niin alkoi sujumaan taas. Seiso-maahan on vähän huono. Aika usein tuli pieni takajalan siirto joten tätä voisi vielä vähän työstää.

Liikkeestä istumista ja tässä etenkin Attea tarvittiin ettei käy samoin kuin maahanmenon kanssa että takertuu mun vartaloapuuni kun joudun itse kuikuilemaan tekikö oikein. Aika paljon vielä virheasentoja joten tätä pitää treenata paljon.

Metallinoutoja pallopalkalla ja meni itse asiassa ihan kivasti. Tuli vaan suunniteltua "tylsempi" treeni. Hyvin se sitä metallia kantaa kunhan vaan viitsisi :)

Hyvät treenit ja pääsi mummokoirakin tekemään ja hyvin muuten tekikin! Vimpsillä oli intoa enemmän kuin järkeä. Olis sillä kyllä potentiaalia mistä lähteä rakentamaan mutta ohjaaja on ollut sen kanssa aika laiska. Parin kuukauden päästä tulis kisaikä täyteen ja se raukka ei osaa juuri mitään :D

torstai 8. marraskuuta 2012

Tokonäätä

Ihan mahti treenit omalla parkkiksella. Alkuun aika vaisu mutta nousihan se siitä :) Kiertäminen napsahti tänään lopullisesti kun hoksasin parhaan palkan eli yllätyyys, klinin nahkapallo. Onneksi ostin ne pari palloa vaikka kalliita olivatkin. Ne on niiiin hyvät ja Myytin mielestä parempaa ei taida olla. Se ei tuppaa enää palkkautumaan muulla kun odottaa vaan palloaan ja se on kyllä sinänsä ärsyttävää kun en koko aika viittis sitä palloa heittää kun se juoksee maailman ääriin sen kanssa ja sit taas ootellaan että se tulee takaisin...no, tosiaan sitä kiertämistä otettiin jo pitkältäkin matkalta ja kovaa menee :)

Kaukoja nyt ekaa kertaa ulkona ja hienosti meni! Helppoja vaihtoja lyhkäseltä matkalta nyt alkuun ja palkka tiheästi. Ruutu ok, vaan parisen toistoa. Vähän lyhyt matka tossa parkkiksella joten en taida siinä enää ottaa muuta ku ehkä paikan hakemista, koska haluan nyt nimenomaan hetken ottaa vaan sitä fiilistä ja hurrrrjaa vauhtia ja tossa se ei ihan onnistu. Metsku oli taas kiva kun oltiin ulkona joten unohdetaan sisällä hinkkailu. Myytti meni mahtavalla asenteella kapulalla ja alkoi tuomaan sitä hirjalla laukalla. Palkkasin vauhdista mutta tiputettuaan kapulan luvan saatuaan se kääntyikin hetken päästä takaisin hakemaan sitä kapulaa eikä palkkaa ja toi sen metskun mulle lähemmäs. Älkää kysykö mitä sen päässä liikkuu mut ihan kiva kuitenkin :D Seuraaminen hyvin hitaassa vauhdissa ja vasemmalle käännöksiä hinkatessa. Mäyräkoirakin sai juosta ympyrää meidän vieressä ja kelpie pinnisteli hurjasti välttääkseen kiusauksen käydä antamassa mäyrikselle opetuksen :p

Näätis on niiin mahtava <3 Kohta selaillaan kyllä sitä koekalenteria!

tiistai 6. marraskuuta 2012

Treeniä ja fyssari

Treenit etenee ja kaukot vaan paranee :) Edelleen ollaan sisällä niitä hinkattu mutta etäisyys jo niin pitkä kuin meidän kämpässä on mahdollista. Niistä tulee hienot! Päätin jättää metskun treenaamisen ulos kun täällä sisällä kelpiä ahistaa mut ulkona saa fiilistä nostettua ja tekee paremmin. Tunnari pitäs testata...missähän kunnossa se mahtaa olla pitkän tauon jälkeen. Alkaa kyllä olemaan fiilis että tämä ei ole mahdoton tehtävä ollenkaan. Siis voittajaluokan korkaaminen pikapuoliin. Josko kohta koekalenteria selaamaan ;) Mutta olispa ihanaaaaa jos pääsis edes joskus johonkin halliin treenaamaan. Ei vaan anna kukkaro myöten itekseen vuokrata mitään hallia ja porukalla vuokraaminen ei ainakaan nyt ole mahdollista.

Fyssarillakin käytiin tänään eikä suurempaa sanomista. Tammikuussa seuraava tsekkaus ja sitten meidän fyssari jääkin kuulemma äippäloman viettoon ainakin vuodeksi. Höh, mut ehkä me selvitään :)

lauantai 3. marraskuuta 2012

Treenit Salmessa

Taas ajeltiin Salmeen Myytin ja Viivin kanssa. Alkuun 4 min paikallaolo ja alkuun Myde jotain pöllöili mutta lopun ajan makasi ihan kivan näköisesti sen mitä piilosta pystyin vakoilemaan. Repimisleikit ei oikein tänään toimineet, mutta pallon perässä oli hauska juosta. Yleisilme oli oikein hyvä vaikkei ihan paras mahdollinen. Metsku oli tänään taas ällö enkä saanut oikein kunnolla kaivettua sellaista meininkiä jota olisin halunnut. Seuraaminen toimii nyt hitaassa vauhdissa hyvin, eli siinä paikka on oikein hyvä. Päivän parasta antia oli ihan ehdottomasti ruutu jota ei olla nyt hetkeen tehty ja joka viimeksi oli aika vaisu ja aiheutti Myytillä huimaa fiiliksen laskua. Nyt laitoin klinin pallon odottamaan ruutuun ja tein muita juttuja ensin. Kun tuli ruudun vuoro niin kelpi ihan tärisi innosta ja kävi ihan kuumana kun en meinannut päästää sitä vaan annoin sen kerätä sitä intoa. Kaikki toistot mitä tehtiin pallolla tai ilman, meni ihan huikeen hyvin ja Myde meni ihan sika kovaa :) Nyt ei parane sössiä tätä vaan pitää se fiilis tollasena.

torstai 1. marraskuuta 2012

Edistymistä :)

Jotain olen ehkä osannut tehdä oikein kun Myytin mielestä metallinouto on jo ihan kivaa :) Samoin kaukot näyttää kivoilta ja siirretään ne pikkuhiljaa taas ulos työstettäväksi. Seuraaminen on ainoa jossa töpeksin, tai jotenkin en vaan osaa olla siinä tarkka ja palkata johdonmukaisesti. Ehkä sekin on vähän edistynyt mutta ei kyllä käy Myyttiä kateeksi kun yrittää ymmärtää mun toilailujani.

Kiertäminen on Myytin mielestä tosi hauskaa, vaikka ei se sitä vielä ihan ole tajunnut loppuun asti. Mutta jo nyt saadaan sillä hauskuutta treeniin ja nostettua fiilistä :)

tiistai 23. lokakuuta 2012

Uuden edessä

Tänään treenattiin heti metskun kantoa ja yööök kun se oli kamalaa. Pitää keksiä siihen jotain kivoja juttuja kun nyt tuntuu että sain omalla hillumisellani Myytin vaan ahdistumaan vähän lisää. Tosi yllättävää ;) Ehkä sitä vois treenata sisällä. Samalla kun kaukoja hinkataan.

Seuraamistakin otettiin ja vaikka alkuun ajattelin että se on ihan helppoa niin eihän se ollutkaan. Pitää ensin miettiä tarkasti mikä se kriteeri on mistä palkkaan ja mikä on se tavoite. Nyt mä lähdin TAAS vähän hutiloiden vaan vääntämään. Ei näin. Pitäis varmaan ottaa se vihkosysteemi meillekin että merkkais aina päivän treenit ylös ja noudattais suunnitelmaa.

Se mikä tänään sujui oli se kiertämisen opetus. Myytin mielestä se oli tosi hauskaa ja se hoksas ajatuksen heti. Tästä me saadaan vielä mahtava apu meidän treeneihin!

Treenin kohokohta oli ehkä Myytin kulmahampaan uppoaminen mun rystyseen. Tuloksena ehkä kolminkertainen sinipunainen rystynen. Ja kamalan kipeä :( Oli pakko lopettaa treenikin aikasemmin kun oma paras terä meni kipeeseen sormeen... :D

maanantai 22. lokakuuta 2012

Treenit Hakunilassa

Tänään päästiin sitten treenailemaan Marin ja Ansun kanssa. Ihan pätevässä seurassa siis ja niinhän ne treenitkin oli vähän erilaiset joihin itse olen tottunut. Oli kyllä todella mieltä avartava treeni ja on ainakin mitä treenata :)

Myytin fiilis oli ihan hyvä. Ei ehkä ihan parasta, mutta iloinen se oli ja teki ihan normaalisti hommia. Otettiin alkuun seuraamista niin että Mari hiihti perässä. Ei ottanut siitä pahasti häiriötä. Seuraamispaikka on liian edessä, joten sitä sitten korjaamaan paremmaksi. Metskunoutoa otettiin seuraavaksi pitkästä aikaa ja hyvin nosti ja toi jonkun matkaan mutta kun otin liikkeenä niin ei tuonut ihan eteen asti vaan pudotti. Tähän myös hyviä vinkkejä miten lähtee viemään hommaa eteenpäin. Hyppynoudossa kiersi ekalla kerralla palatessaan mut toistolla sit ok. Nyt oli keksinyt taas ottaa nokkiinsa kapulan heitosta, eli tästä pitää taas palkkailla. Lopuksi se sössi paikallamakuun ja nousi istumaan. En edes muista koska se olis moista tehnyt ja onneksi sentään kokeessa pysyi. Nytkin se näytti maatessaan ihan rennolta mutta sieltä se vaan keksi nousta istumaan.

Sit lähdetään Myden kanssa treenaamaan kiertämistä. Eli esim. lyhtypylvään tms kiertämistä jolla saa kyllä loistavasti lentävät lähdöt liikkeisiin ja sitä pystyy hyödyntämään moneen juttuun. Eipä oo tätäkään tullut treenattua vaikka jo jonkin aikaa olen sentään asiasta ollut tietoinen.

Ehkä suurinta antia treeneissä oli Ansun viisas heitto siitä että ehkä Myytti ei vedäkään herneitä nenään mun jännityksestä vaan epävarmuudesta. Eilenkin mua jännitti mutta kun olin niin vakaasti päättänyt olla sössimättä tällä kertaa, niin olin samalla todella jämpti ja määrätietoinen. Sitähän se kelpi tarviikin. Sen että minä kerron sille että ei tarvii murehtia seuraavaa siirtoa vaan se on kokonaan mun murhe.

Voi siis sanoa että kerrassaan hyödylliset treenit. Kiva että päästiin mukaan niin oppi tällanen "tie tottelevaisuusvalioksi" kirjan tankannut tyyppi vähän erilaisen treenin makuun :)

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Myytin tokokoe Purinalla

No sehän meni ihan putkeen! Myytille siis tänään toko AVO1 198p sij. 1/15 :) Olin varautunut henkisesti että joudun tekemään ison homman että saan sen oikeeseen vireeseen jos/kun sitä jännittää. Ja mietin myös sitä miten saisin oman jännityksen kuriin, koska se olis pahinta kaikessa. Myytti yllätti heti alkuun olemalla aivan hirveä sika koepaikalle tullessa. Se purkikin jännityksen tänään sikailuun ja se sopi tietty paremmin kuin hyvin mut piti vaan muuttaa vähän suunnitelmaa :D Myde oli itse asiassa aika samanlaisessa fiiliksessä kuin muinoin meidän ekoissa kokeissa.

Hyvin se asettui riittävästi ennen suoritusta. Paikallaolo meni hyvin, vaikka aavistuksen jännäsin sitä kun mentiin ovesta ulos piiloon. Onneksi sitä treenattiin ja paikallaolossa ei siis mitään häikkää. Seuraamisessa näkyi aavistus paineistumista ja tästä lähtikin puolikas pojo. Lopussa otti vähän väliä ennen käännöstä mut paikkasi ihan itse kun onneksi sattui se käännös siihen ;) Maahanmenossa annoin ihan pienen vartaloavun tarkoituksella, koska olin vakoillut ettei siitä juurikaan rokoteta. No ei mennyt meilläkään mitään, joten hyvä niin. Se pitää vaan nyt treenata varmaksi koska jatkossa ei voi niin tehdä kuitenkaan. Ja tämä oli kyllä lähinnä omaa rauhoitteluani että pelasin varman päälle :p Tässä vaiheessa Myytti oli jo rento ja seuruuosiossa sen häntä paukutti iloisesti mua polvitaipeeseen, josta tietää että kelpie on kympillä mukana <3 Luoksetulossa jännitti kun Myytin joutui jättämään selkä runsaslukuiseen ihmisjoukkoon päin. Päätin mielessäni että ei haittaa meitä ja ei se haitannutkaan :) Myytti oli todella levollinen odottaessaan käskyä. Ampaisi luokse ihan tosi kovaa ja pysähtyi niille jalansijoilleen kun käskytin! VAU :) Loputkin liikkeet meni ihan huippuhyvin ja kelpillä oli vaan niin mahtava asenne ettei enää itsekään tarvinnut jännittää. Meillä oli siis kivaa kehässä, en olis uskonut :D

Mahtava fiilis etten lopulta koskaan luovuttanut. Kun miettii mistä tähän on tultu, niin uskomatonta! Myönnän että tuli ihan tippa linssiin kun päästiin kehästä. Me tehtiin se, yhdessä :)  Tätä osaa arvostaa nyt aika korkealle kun ollaan rämmitty ties missä. Olkoonkin vaan AVO luokka niin ei fiilistä latista!

Laitetaan nyt tulosrivi kun näyttää niin kivalta ;)

Paikallaolo      10
Seuraaminen   9,5
Maahanmeno  10
Luoksetulo     10
Seisominen     10
Noutaminen   10
Kaukot           10
Estehyppy      10
Kokonaisv.      9

yht. 198p AVO1 KP sij.1/15

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Treenit Salmessa

Taas uusi treenipaikka mutta tuttu treeniseura. Myytti oli oikein iloinen alusta asti eikä fiiliksen kanssa ollut ongelmia. Seuraaminen oli ehkä parasta mitä on nyt hetkeen ollut muualla kuin tässä omalla pihalla! Maahanmenossa Päivi toimi silminä ja taas ekalla toistolla jäi väärään asentoon. Toistolla hyvin ja tästä palkka. Luoksetuloon Päivi huuteli käskyä ja joka kerta pieni nytkähdys mutta hyvin pysyi. Sai juosta suoraan palloon kiinni. Muut liikkeet meni hienosti ja paikallaolokin otettiin Vinskin kanssa.

Harkitsen vakavasti kokeessa antavani pienen vartaloavun maahanmenoon ihan vaan siksi etten sen takia ala jännittämään koko hommaa. Siihen ei paljon apua tarvita ja jos sillä takaan pisteitä nollan sijaan niin taidan tehdä "helpomman" kautta. Kokeen jälkeen tähän on kyllä panostettava kunnolla.

Tää viikko vielä ahkeraa treenaamista ja pitäis varmaan yrittää joku päivä käydä Purinan pihalla treenaamassa niin muituteltas vähän paikkaa mieleen. Ei tarvii sunnuntaina niin kovin jänskätä.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Koemainen treeni

Treffattiin Hakunilan urheilupuistossa Elinan, Heidin, Pekan ja Marin kanssa. Tarkoituksena aiheuttaa mulle jännitystä ja katsoa miten pieni kelpie homman handlaa..ja minä. Treeni oli ihan kökkö. Myde luimuili aika samoin kun ennenkin jännässä paikassa ja teki hölmöjä virheitä. Paljon kaikkie pientä ja olis ykkönen ollut aika tiukilla. Seuraamisessa oli toivomista. Ihan hyvin se muuten kai seurasi mutta sivusuunnassa oli väljyyttä. Maahanmenossa jäi vähän vajaaksi, toisella käskyllä meni maahan. Luoksetulossa varasti ja stoppi vasta tokalla käskyllä kun valui. Seisominen ok ja nouto samoin vaikka vauhtia olis saanut olla lisää. Laukalla kuitenkin. Kaukoissa häiriintyi liikkurista sen verran että ekaan istumiseen tarvitsi toisen käskyn. Muuten jees. Yh. vähän halju maku jäi.

Mulle on myös sanottu että pitäs tehdä just tollasia treenejä joskus ja olla korjaamatta virheitä kun ennen en ole moisia harrastanut kovinkaan paljoa. Tottelin kiltisti, mutta Mari oli sitä mieltä että olisi pitänyt puuttua ja kertoa Mydelle että säännöt pitää aina ja kaikkialla, joka kuulostaa omaankin korvaan ihan loogiselta. Korjattiin kaikki kämmit kyllä sitten seuraavalla kierroksella, mut eihän se toki sama asia ole. Tämä jälkimmäinen sessio oli kyllä tosi tarpeen kun sain liikkurointia ja treenattiin käskytyksiä kuntoon.

Eli...taidan uskoa Maria ja seuraava treeni sitten niin että puututaan taas normaalisti virheisiin. Täytyy kyllä sanoa että on tuolla maajoukkuetasolla melko eri meininki kun omissa treeneissä :D Paaaaljon on opittavaa ja oli ihan silmiä avaavaa kattoa Marin ja Puuman treenaamista. Pekka myös ilmoitti tänään että pääsen treenaamaan uudelleen Marin ja myös Ansun kanssa jolla on kelpie. Ihan mahtavaa että huolivat tällasen tunarin treeneihinsä. Mulle siitä on ihan varmasti hirveästi hyötyä (vaikka ihan vaan katsoisin) ja saavatpahan Mari ja Ansukin vierasta tyyppiä treeneihinsä. Toivon mukaan saadaan joku päivä sopimaan kalenteriin :)

Mut noin tiivistetysti pitää seisoa aika kauan peilin edessä ja käyttää aivoja jos jatketaan tokon treenailua. Mydellä kyllä on vielä toivottavasti monta hyvää vuotta edessä ja kaiken taitaa ratkasta vaan se miten saan vietyä sitä nyt eteenpäin. Sen jos minkä oon nyt oppinut että Myden kanssa me tarvitaan ihmisä ympärillemme ja aktiivinen treeniryhmä olis kova sana. Ollaanhan me aina sillon tällön ehditty Päivin ja Pirjon kanssa treenaamaan mut ihan liian harvoin...

lauantai 6. lokakuuta 2012

Ikea

Etsin Ikean parkkiksen vierestä pienen treenipläntin ja vedettiin siellä tokot Myden kanssa. Vähän taas kelpi pälyili alkuun eikä ollut kovin rento. Joku juttu pitäs keksiä seuraamiseen, koska meinaa aina haahuilla alkuun. Kun huomauttaa niin korjaa ja jatkaa hyvin. Miten saada se menemään hyvin jo alkuun, hmm. Mikä parasta niin maahanmeno joka on tökkinyt meni ihan mahtavasti :) Treenasin sitä vielä erikseen ja uudelleen seuruun jälkeen (jolloin se ongelma ilmenee) ja kaikki toistot hienosti ja ilman mitään apuja. Namipalkkaus ja naksu siis auttoi! Tokihan sitä pitää keksiä sitten uusi ongelma, eli nyt se ei nouse kaukoissa. Ei sitten millään. Painautuu vaan tiukemmin maahan, ihan kuin ajattelisi että yritän kelpotella sen paikkamakuusta ylös ja sitten sanoisin soosoo, ei noin saa tehdä :D Jos se nousee ekalla niin koko setti menee hyvin. Jos ei nouse niin ei todellakaan nouse. Palkkailin nyt paljon ekasta vaihdosta josko auttaisi asiaa.

On tää kyllä ikuista tasapainoilua. Ja etenkin sitten ylemmissä luokissa. Noh, katsellaan :)

Tiistaina mennään treenaamaan Pekan ja Elinan kanssa ja on sinne kuulemma kutsuttu mulle jännitystä aiheuttamaan myös Heidi ja tokon maajoukkueen valmennusrenkaan vetäjä Mari. Melkein niinku tending-treeniä tarjolla siis kun kolme neljästä kuuluu kyseiseen poppooseen. Pitäisi siis ainakin treeniseura olla kohdillaan...ei voi valittaa :) Pitää imeä niistä kaikki vinkit talteen!

Tikrusta tuli eilen julkkis kun sille annettiin akupunktiota tv-kameran edessä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan ohjelmaa. Saattaa siellä vilahtaa muutama muukin linssilude :D Varsin kuvauksellista sakkia tämä meidän eläintarha...

tiistai 2. lokakuuta 2012

Häiriötreeni Heurekalla

Oltiin tänään Elinan ja Desi saksalaisen kanssa Heurekan nurtsilla treenaamassa. Myytin paikallaolo meni mallikkaasti vaikka kovasti sitä jännitti siellä tönöttää kun Elina treenasi Desin kanssa. Otin taas avoimen luokan liikkeet järjestyksessä ja ilman välipalkkoja. Seuraamisessa vähän höntsäilyä ja paikan hukkaamista parissa kohtaa kun jänskätti. Lopuksi hyvää. Maahanmeno on ihan juntturassa tällä hetkellä, täytyy miettiä miten se korjataan. Vois ottaa sisätreeniä illalla. Muuten ei juuri moitittavaa vaan oon tosi tyytyväinen tänpäiväseen suoritukseen :) Mua ei tosin jännittänyt. Tosin ihan hyvä juttu kun oli kuitenkin "vieras" treeniseura ja kaikkee mut kun sitä just pitäs treenata et sais ton otuksen toimimaan vaikka mua jänskättäiskin :D

torstai 27. syyskuuta 2012

Ja kas, blogi herää henkiin!

Eipä ole tullut päiviteltyä kun ei olla juuri treenattu. Nyt tapahtui kuitenkin melkoinen ihme, että kelpie alkoi osoittaa merkkejä treeni-innon paluusta ja tein lopullisen testin kimppatreeneissä Vepsäläisen nurtsilla eli Myytille vieraassa paikassa. Vetäsin putkeen avoimen luokan liikkeet ja Myytti suoritti ne vähintäänkin kiitettävästi! Siitä se ajatus sitten lähti ja ilmoitin koiran vielä samana iltana tokokokeeseen :D Nelisen viikkoa aikaa treenata puutteet kuntoon.

Ohjelmassa nyt lähinnä luoksetulon viimeistely ja sitten yksittäisinä juttuina noudon palautuksen varmistelu. Myyttiä kovin välillä jännittää tuoda kapula mulle eteen ja saattaa pudottaa kapulan metrin päähän. Lisäksi palautusvauhti  hyytyy raviin aika aikasin. Luoksetulossa myös odottaminen vähän vaikeaa, meinaa mokoma varastaa! Muuten on liikkeet mainiosti hanskassa.

Keskitytään kovasti oikeeseen fiilikseen, treenataan uusissa paikoissa ja yritän saada meille yleisöä jotta saisin myös itseni jännittämään. Muutenkin häiriötreeniä kehiin vaan :) Ei meidän koe kuitenkaan kaadu niihin liikkeisiin varsinaisesti vaan siihen kaikkeen muuhun. Lisäksi treenataan hyyyyyvin kaavamaisesti aina avoimen luokan liikkeet putkeen palkaten vaihtelevasti eri kohdissa. Lopuksi sit voidaan ottaa yksittäinen liike käsittelyyn mut otetaan nyt ainoastaan avoimen luokan liikkeitä. Todella tylsää mutta ainakin nyt on mennyt hienosti, eikä näy tylsistymistä tai ennakointiakaan joten ehkä tämä nyt on se tapa jolla Myyttiä pitää treenata? Kovin se on ollut kaikissa treeneissä iloinen ja innokas ja itsevarmuus on kasvanut aina treenin edetessä.

Katsotaan mihin tämä uudenlainen rutistus meidät johtaa. Toivon kovasti että voittajaluokkaan vihdoin ja viimein mutta ei tästä nyt alaspäin ainakaan voi mennä :) Suurin tavoite on että en ainakaan itse enää pöllöilylläni = jännittämisellä pilaa Myytin tekemistä.

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Viivi tuli taloon!

Suunnitelmat muuttuivat ja meille muuttikin jo tänään pienenpieni labbis. Musta narttu niinkuin toiveissa oli ;) Viivin hoitoperhe perui viime metreillä ja saatiin pentu kahden päivän varoitusajalla. Sopii mulle kun mua ei oo luotu odottamaan.

Hyvin sujui porukan tutustuminen. Ensin Vimpula sai hengailla ja haistella itsekseen ja vasta kotiuduttuaan pääsi tapaamaan ensin Tikrun ja sitten Myytin. Tikku mulkoilee murhaavasti kaikkia ja Myde haluaisi olla leikkitäti, mutta ei tajua ettei penskaa kamalan kovasti voi kuonolla tökkiä vielä :) Kissa on tuijottanut pentua silmät suurina, mutta on antanut tulokkaan olla rauhassa.

Ujohan tuo lapsonen on, mutta antaa sen nyt rauhassa kotiutua ja seuraillaan millainen tänttähäärä siitä lopulta kuoriutuu. Paljon sille on aktiviteettia suunnitteilla kunhan moisiin on valmis :)

torstai 26. huhtikuuta 2012

Tassumäärä kasvaa

Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että meille tulee opaskoiran pentu kasvamaan. Haluan nähdä senkin puolen tässä hommassa, koska uskon että siitä on paaaaljon hyötyä tulevaisuudessa kun kuitenkin iso osa mun työtäni on neuvoa hoitoperheitä ongelmissa. Joten helatorstaina meidän perheeseen tassuttelee keltainen uroslabbis. Melko hyvin, kun toivoin pientä söpöä mustaa narttua :D Saas nähdä mitä tästä tulee, pikkasen ehkä hirvittää miten arki alkaa sujumaan kolmen koiran kanssa. Lisäksi kun alkuun joudun vielä reissaamaankin työn puolesta ja kai se on penska otettava mukaan. Enköhän mä täällä blogissa vähän tule kertomaan kuulumisia :)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Röntgenlausunto

Myytin aikoinaan otetut lonkkakuvat lähtivät tässä päivänä eräänä Anu Lappalaisen syyniin ja mielenkiinnolla odotin lausuntoa jonka niistä saisin. Tänään se kaivattu lausunto sitten ilmestyi postilaatikkoon.

"Lonkkien vd-kuva. Ristiluun 1. ja 2. nikaman okahaarakkeen välissä on rako ja viimeisen lannenikaman poikkihaarakkeet ovat suuntautuneet lateraalisuuntaan.
Röntgendiagnoosi: Muutokset viittaavat välimuotoiseen lanne-ristinikamaan."

Eli olihan siellä vikaavikaa, mutta aika tarkkaan syyniin piti kuvien päätyä että se löydettiin. Myyttihän kuvattiin silloin kun jalan kanssa oli ongelmaa ja mitään ei kuvista silloin löytynyt. Mutta kun tarpeeksi kaivaa niin alkaa vikoja löytymään ;) Laitoin Myytin fyssarillekin viestiä ja vahvisti mun käsityksiäni että löydös todennäköisesti on ainakin osittain syypää Myden ongelmiin.

Mikään ei tämän tiedon takia muutu, täysillä jatketaan ja käydään fyssarilla pitämässä kelpie kuosissa. Vaikka tylsäähän tommonen löydös tottakai on, mutta toisaalta kiva että löytyi syy (tai ainakin jotain mitä syyttää) niille kummallisille jutuille viime vuonna.

Avattiin muuten tänään pyöräkausikin! Eli sukset nurkkaan ja Myytti pyörän eteen. Vähän se välillä himmaili mut toisaalta välillä veti ihan tajutonta vauhtia :D Kyllä se taas siitä lähtee kun se saa vähän varmuutta hommaan.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Möllitokoa ja fyssaria

Ennen pääsiäistä oli Tomerien möllitoko Metsälässä. Molemmat koirat pääsi tositoimiin ja totta kai ihan kylmiltään. Ei sitä kai treenata tarvii..? Oli kyllä hauskaa kumpaisenkin kanssa. Myytti teki ihan suht mukavasti hommia, ottaen huomioon häiriön määränkin! Maahanmeno oli vaikeeta ja olisko varastanut luoksetulossa yms. hölmöä. Tikku oli mainio yleisön viihdyttäjä, siinä se on kyllä aika pettämätön :) Teki se kyllä hommiakin ja yllätti positiivisesti ruudussa jonka sössiminen meni ihan ohjaajan piikkiin. Ei siis ollut ihan siellä sisäpuolella... Myös ohjattu oli tosi hieno, vau! Kaukot nyt oli ihan surkeet, mutta eipä yllättänyt. Muutenkin koira oli vähän hiiidaaas ja tuntuu että oli sellaista vanhuuden tuomaa hitautta. Pohdiskelin möllien jälkeen, josko sittenkin kuoppaisin ajatuksen beussimestiksistä. Tohon kun isketään vielä kesähelteet niin ei se mummo vaan enää jaksa. Nautitaan vaan kotitreenailun merkeissä :)

Myytillä oli fyssari alkuviikosta ja nyt oli pysynyt hienossa kuosissa. Lihaskuntokin oli kohdillaan, kiitos talven hiihtelyjen :) Vielä saa tulla lisää lihasta, joten jatketaan pyörälenkeillä.

Lumet sulaa hurjaa vauhtia ja kohta päästään jäljelle! Katotaan miten kausi pyörähtää käyntiin. Nyt pistin kummallekin strongholdit niskaan kun nenäpunkki kiusasi kumpaistakin.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Kelkkakisa lainakoiralla

Kun on pikkasen yllytyshullu ja tyhmä, niin sitä lupaa hölmöjä asioita. Ilmottauduin Ohkolan talviajoihin sp1, eli kelkkailuluokkaan. Ikinähän en ole sellaista kicksparkkia kokeillut, koiralla tai ilmankaan :D Enkä ollut muuten koskaan kokeillut lainakoiraanikaan missään lajissa, joten aika huteralla pohjalla oltiin kyllä.

Aamulla pakkanen paukkui Mäntsälässä jotain -25 asteen paikkeilla. Kelkkakisat ei mitään pakkasrajoja tunne ja toisekseen meidän luokka oli vasta iltapäivällä, joten keli lämpeni melkoisesti. Odottelua riitti ennen kuin vihdoin päästiin tositoimiin :) Jopo oli ennen lähtöä kyllä niin mahtava koira. Vieraiden ihmisten kanssa täysin cool, rennosti nukkui autossa ja sitten hengaili kisapaikalla kiltisti ilman höntyilyä. Ihana :) Siitä on kiva odotella pentua ;)

Lähtö meni hienosti. Jopo oli varsin löysän oloinen, mutta kun Atte irrotti valjaista niin täysillä lähti eteenpäin! Kovaa mentiin ja ensimmäinen mutkakin loistavasti. Sitten ne ongelmat alkoikin todenteolla. Kelkka painoi väkisin vasemmalle, enkä osannut ohjata sitä oikein. Niinhän me tömähdettiin penkkaan ja kävin persuksillani maassa. Jotenkin ihmeellisesti sain pidettyä kelkasta kiinni ja matka jatkui tosi sukkelaan. Jopo himmaili hieman kun ihmetteli miten mä voin olla niin tunari että en pysy pystyssä vaikkei muuta tarviis osata. Sitten meni kisakumppani ohi ja Jopo otti siitä kunnon peesit. Ihan loistavasti pysyttiin perässä melko pitkäkin pätkä....kunnes penkka kutsui taas. Yksinkertaisesti en saanut sitä kelkkaa pidettyä uralla, vaikka kuinka ja miten yritin. Turhauttavaa ja voimia vievää!! Ei siinä auttanu ku todeta oma onnettomuutensa ja keskeyttää kisa siihen :(

Kisan jälkeen kokeneet konkarit sitten lohdutteli mua että ura oli oikeesti ollut todella haastava ja vaikea. Sain myös ohjeistusta miten niitä jalaksia kuuluu taivutella että ohjaus toimii. Hyvä tietää edes tässä vaiheessa :D Mutta siis nou hätä, ei kai auta kuin treenata jos meinaa uudelleen joskus kokeilla. Ens viikonlopun rata olis kuulemma helpompi kun se on hiihtoura. Sinänsä harmittaa ettei loppuun asti jatkettu kun osa siellä meni niin verkkaisesti että ei ehkä oltas oltu edes viimesiä vaikka oltas penkkaan tutustuttukin koko matkan ajan :) Vähä syö kyllä tollanen keskeyttäminen, kun se ei oo meikäläisen luonteelle oikein tyypillistä...

Hauskaa meillä kyllä oli ja se oli se pääasia. Tiedossa oli että ei me varmaan kärkeä hätyytellä ;) Jopo ehkä mut mä jarruna siellä perässä...

Kiitos Mimma ihanan Jopon lainasta <3

lauantai 28. tammikuuta 2012

Hallitokot

Jesssss, nyt alkaa sujumaan! Oltiin taas Kristan kanssa Hakkilan hallilla treenaamassa. Tikrun kanssa käytiin suurin osa liikkeistä läpi ja kaikki meni itse asiassa tänään putkeen. Ruutuun etenkin olen tosi tyytyväinen. Merkillä oikein tärisi ja nyki kun odotti käskyä. Ja kovaa mentiin ja jopa ihan oikeaan paikkaan. Ehkä meillä siis vielä on toivoa. Ohjattu meni myös hyvin. Mitä nyt ekalla toistolla vasemmalle meni innoissaan ruutuun joka oli samassa suunnassa. Kaukoissa heittelin taas seisomisesta palloa ja kokeilin myös laittaa palkan Tikrun eteen. Toimikin muutaman toiston ajan, mut eipä sit kuitenkaan sen kauempaa. Luoksetuloa kokeiltiin hyvässä häiriössä kun pieni pystykorvan turriainen karkasi stopin aikaan Tikrun luo. Mut eipä se haitannut, vähän piti pärähtää ja sitten taas mentiin, tai oikeestaan tultiin. Oli kiva treenata kun meni niin mukavasti putkeen tänään :) Jäävät liikkeetkin kerralla nappiin putkeen otettaessa.

Myytti oli taas iloinen yllätys kun pystyi melkoisessa metelissäkin keskittymään tekemiseen eikä jännäämiseen. Ei se koko aikaa parhaassa terässä ollut, mutta suurimman osan ajasta. Ruutuakin teki vauhdilla meluisempaan päähän hallia, siellä siis koiralauma räkytti pressun toisella puolella. Pitää taas palkata enemmän sinne ruutuun, kun tuli muutama meno-paluu kun stoppi unohtu :D Nouto oli vähän varovainen, samoin luoksetulo. Molemmat liikkeitä joissa pitää tulla mun luokse, ehkä se aiheutti hitauden. Mä olen niiiin paha Myden mielestä. Myös niitä jääviä hinkattiin tänäänkin ja sain homman toimimaan kun otin tiukemman kurin. Pitää vaan olla varovainen sen kurin kanssa ettei mennä takapakkia. Seuraaminen oli tänään kaiken kaikkiaan ihan todella superhienoa :)

Mä olen unohtanut kertoa että pentuprojekti kaatu siihen, että Nickan jäi tyhjäksi :( Ei siis penskaa tähän hätään, mutta toisaalta varmaan ihan hyvä niin saadaan tällä porukalla nautiskella elostamme. Pistetään uutta projektia pikkuhiljaa aluilleen.

Ja ilmottauduin kelkkakisaan Jopon kanssa. Ensi lauantaina pitäs hurjastella ja ikinä en oo kelkkaa kokeillut :D Mut ei kai se niin vaikeeta voi olla, eihän? Toivottakaa onnea, sitä tarvitaan ;)

torstai 26. tammikuuta 2012

Myytin fyssari

Käytiin Myden kanssa tiistaina Riinan möyhennettävänä ja on se uskottava ettei tuo koira kunnossa pysy jos ei jatkuvasti pistetä kuntoon. Aina jotain vinksallaan ja yleensä vielä vähän eri juttuja. Nyt se oli ruodostaan vino, eli Riina epäili että on ollut törmäyskurssilla esim. Tikrun kanssa tai sitten jotain muuta. Mut ei se onneks paha ollut ja nyt on taas ruoto suorassa ja huhtikuussa seuraava visiitti. Myytti oli nyt huomattavan paljon rennompi käsiteltäessä ja Riina sanoikin, ettei ole enää sellainen katkarapu mitä ekoilla kerroilla oli :D

lauantai 21. tammikuuta 2012

Hölmöilyä Hakkilan hallissa

Lähdettiin Kristan innostamina Hakkilan halliin treenailemaan. Sattuu olemaan tossa ihan kulmilla :) Tikrun kanssa toki ruutua ja onnistuikin ekalla toistolla ihan kivasti. Tehtiin välissä muuta ja sen jälkeen se alkoikin sitten hölmöillä. Tarjosi putkea (joka oli aika ylivoimainen häiriö ihan vieressä), rikkoi merkin syöksyessään sen kimppuun, yritti käydä treenirepulla jne jne. Kuriton mummokoira kerrassaan. Kun taas sitkeästi murmutin sille niin vihdoin tarjosi sitä ruutuakin...joskin toooodelllaaa hitaasti. Mut siihen me kyllä sitten lopetettiin.

Tuolla hallissa oli peili, miten mainio keksintö! Kamalia asioita siitä näkyi kyllä. Tikrun perä aukeaa seuraamisessa rumasti, jotenkin oon onnistunut ummistamaan silmäni siltä tosiasialta aika tehokkaasti. Jäävät sai aika näppärästi katsottua itsekin, jotta miten se siellä hiipparoi. Niissä ei ollut muuta moitittavaa, kuin seisomisessa ekalla toistolla vähän kääntyi mut toistolla ok. Oli muuten jostain syystä ihan sikanopea maahanmeno. Mähän olen jo ajat sitten luovuttanut että saisin sen nopeksi...mut osaahan se sen näemmä ;)

Ohjatussa eka toisto superhieno, siis todella hyvä! Vasen puoli sitten ei niin hyvä, yyyh. Pistän ton nyt vihdoin korvantaakse, että se vasen taitaa ihan oikeestioikeesti olla selkeesti heikompi kuin oikea. Treenataan siis sitä puolta korostetusti. Kaukoissa etenee ihan törkeesti, puoli koiran mittaa. Jos jotain hyvää, niin eteneminen tapahtuu selkeesti vain seiso-maahan vaihdossa...tilanne on ollut pahempikin. Mut nollaahan tosta meille tyrkättäis surutta. Otin nyt paljon pelkkää seisomista ja heitin pallon jo ennen kuin kunnolla ehti nousta seisomaan. Josko se auttais saamaan sen seisomisen kiitollisemmaksi maahanmenolle...saa nähdä. Aikaahan tässä olisi vaikka kuinka ja paljon heinäkuuhun, mut millä mä saisin itseni treenaamaan niin innokkaasti tota? Pakko kai se on, muuten ei oo järkeä treenata mitään muutakaan.

Paikallaistumistakin otettiin ja sehän ei sitten ollutkaan ihan niin helppoa. Kaksi kertaa jouduin puuttumaan kun Tikku pisti maaten. Jospa se siitä taas muistuisi mieleen...sen kanssa ei kokeissa tainnut koskaan olla ongelmaa...Lopuksi Tikku pääsi hyppäämään vähän agiesteitä palkaksi ja hauskaa oli. Siitä olis pitänyt tulla agikoira, niin kauhee palo sillä on siellä radalla :)

Ajattelin ennakkoon, että Myde ei varmaan kamalasti suostu hallissa tekemään, kun siellä oli Kristan koira ja pressun takana vielä muita vieraita koiria. Mut sepä tarras heti kärkeen patukkaan kiinni ja roikkui siinä äristen. Otti se kyllä vähän häiriötä, mutta todellakin yllättävän vähän. Pari toistoa ruutua ja meni ihan jees. Seuraaminen myös mallikkaasti ja se kulkee peilistäkin vakoiltuna aina nätisti :) Jäävissä olikin sitten suurimmat ongelmat. Nämä myös peilistä vakoillen ja teki kyllä hyvää moinen. Mulla kun ei normaalisti ole sitä treeniseuraa sanomassa istuuko vai ei, niin nyt näki ihan itse. Näppärää. Kelpie oli perin pätevä, oon oikein tyytyväinen sen treeniin tänään. Pääsi sekin agilitaamaan ja vähän enemmänkin kuin Tikru. Se oli kyllä kovin sukkela ja pätevä. Täytyy kyllä ottaa hallitreenit uusiksi, vaikka eihän se halpaa lystiä ole kun joutuu irtovuoroja ottamaan. Mut on sitä hullumpaankin rahojaan laittanut...