Treffattiin Hakunilan urheilupuistossa Elinan, Heidin, Pekan ja Marin kanssa. Tarkoituksena aiheuttaa mulle jännitystä ja katsoa miten pieni kelpie homman handlaa..ja minä. Treeni oli ihan kökkö. Myde luimuili aika samoin kun ennenkin jännässä paikassa ja teki hölmöjä virheitä. Paljon kaikkie pientä ja olis ykkönen ollut aika tiukilla. Seuraamisessa oli toivomista. Ihan hyvin se muuten kai seurasi mutta sivusuunnassa oli väljyyttä. Maahanmenossa jäi vähän vajaaksi, toisella käskyllä meni maahan. Luoksetulossa varasti ja stoppi vasta tokalla käskyllä kun valui. Seisominen ok ja nouto samoin vaikka vauhtia olis saanut olla lisää. Laukalla kuitenkin. Kaukoissa häiriintyi liikkurista sen verran että ekaan istumiseen tarvitsi toisen käskyn. Muuten jees. Yh. vähän halju maku jäi.
Mulle on myös sanottu että pitäs tehdä just tollasia treenejä joskus ja olla korjaamatta virheitä kun ennen en ole moisia harrastanut kovinkaan paljoa. Tottelin kiltisti, mutta Mari oli sitä mieltä että olisi pitänyt puuttua ja kertoa Mydelle että säännöt pitää aina ja kaikkialla, joka kuulostaa omaankin korvaan ihan loogiselta. Korjattiin kaikki kämmit kyllä sitten seuraavalla kierroksella, mut eihän se toki sama asia ole. Tämä jälkimmäinen sessio oli kyllä tosi tarpeen kun sain liikkurointia ja treenattiin käskytyksiä kuntoon.
Eli...taidan uskoa Maria ja seuraava treeni sitten niin että puututaan taas normaalisti virheisiin. Täytyy kyllä sanoa että on tuolla maajoukkuetasolla melko eri meininki kun omissa treeneissä :D Paaaaljon on opittavaa ja oli ihan silmiä avaavaa kattoa Marin ja Puuman treenaamista. Pekka myös ilmoitti tänään että pääsen treenaamaan uudelleen Marin ja myös Ansun kanssa jolla on kelpie. Ihan mahtavaa että huolivat tällasen tunarin treeneihinsä. Mulle siitä on ihan varmasti hirveästi hyötyä (vaikka ihan vaan katsoisin) ja saavatpahan Mari ja Ansukin vierasta tyyppiä treeneihinsä. Toivon mukaan saadaan joku päivä sopimaan kalenteriin :)
Mut noin tiivistetysti pitää seisoa aika kauan peilin edessä ja käyttää aivoja jos jatketaan tokon treenailua. Mydellä kyllä on vielä toivottavasti monta hyvää vuotta edessä ja kaiken taitaa ratkasta vaan se miten saan vietyä sitä nyt eteenpäin. Sen jos minkä oon nyt oppinut että Myden kanssa me tarvitaan ihmisä ympärillemme ja aktiivinen treeniryhmä olis kova sana. Ollaanhan me aina sillon tällön ehditty Päivin ja Pirjon kanssa treenaamaan mut ihan liian harvoin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti