Olipa meillä mukava viikonloppu Tomeran poppoon kanssa. Vähän haasteita ilmaantui leiriviikonloppuun, kun Hauhovi kärsi vesivahingosta ja majoitus ym. tilat olivat pois käytöstä. Toisin sanoen meillä oli vain kenttä, pellot ja vessa käytössä. Illalla ajelimme Pöystilän ei-niin-kovin-miellyttävään mökkihökkelikylään saunomaan, uimaan, istumaan iltaa ja nukkumaan. Tällä kertaa pääsin paikalle vasta lauantaina aamulla työreissun vuoksi, mutta hyvin siinäkin ajassa ehti treenailemaan. Mökkiä en tällä kertaa jakanutkaan Minnan kanssa, koska Minna mokoma jätti leirin väliin. Majoituttiin sitten Hannan ja Hurman veljen Lakun, sekä Terhin ja Hurman isän Argon kanssa samaan mökkiin. Voi kuulkaa miten hienosti meni yö, vaikka samassa luukussa nukkui kaksi pientä penneliä häkeissään ja Argo ja Myytti vapaana. Kukaan ei pihahtanutkaan ja Myyttikin viihtyi yläsangyssä mamman kainalossa ihan mukisematta. Minähän muuten nokkelasti unohdin ottaa lakanat mukaan, joten virittelin sitten pyyhkeistä ja vilteistä itselleni nukkuma-alustan :D En ymmärrä miten mä voin nykyään AINA unohtaa jotain ja vieläpä aika olennaisia asioita...huoh.
Viikonlopun pääteemana meillä oli jälki. Kouluttajaksi oli saatu aivan mahtava Raine Holm. Tykkäsin tosi paljon :) Oli oikein rento viikonloppu pellolla ja tuli kyllä roimasti lisää motivaatiota, vaikkei siitä puutetta ole ollutkaan ;) Hurma ajoi lauantaina n. 70 askelta pitkän jäljen kuivalla pellolla, josta oli äskettäin leikattu heinä. Melko vaikea alusta ja Hurmalle ensimmäinen tuollaisella pellolla. Alussa huomasikin että oli hieman hakemista mutta sieltä se lähti homma käyntiin ja ajoi jäljen tosi hienosti. Rainella ei ollut oikeastaan mitään huomautettavaa vaan sanoi että koira on tosi lupaava ja motivoitunut. Jäljelle lisää pituutta ja voi alkaa tekemään serpentiiniä yms. Jäljeltä lauantaina täydet 100 pistettä :D Suunta siis vain alaspäin....
Sunnuntaina tein sitten huomattavasti pidemmän jäljen, joskin menin askelissä yllättäin sekaisin. Alusta oli samanlainen kuin lauantaina, eli aika haastava. Rainen ohjeistuksesta tein myös tosi loivaa serpentiiniä. Sain jopa kehuja siitä että jälki oli tehty just eikä melkein niinkuin pitää. Hyvä minä! Ehkä mä sittenkin osaan jotain, vaikka välillä meinaa epätoivo iskeä. Nyt Hurmis lähti hyvin, mutta puolivälissä siellä serpentiinin tietämillä vähän hutiloi ja kun estin liinasta niin nosti päätään. Tuumaili aika tovin siinä ja vilkuili Raineakin, että hittooko sinäkin siinä seuraat :D Jatkoi sitten taas hyvin ja suorittu malikelpoisesti jäljen loppuun. Rainen mielestä pään nostosta ei pidä liikaa huolestua, vaikka se huono juttu toki onkin. Lisää kokemusta vaan. Kehotus jatkaa samaa rataa ja nurmikkopohjalla. Pisteitä tänään enää 98 pistettä joten nyt se alamäki jo alkoi :p
Minä olen NIIN tyytyväinen jälkiin. Siihenkin että se nosti sen pään ja sain asiasta kokeneen ihmisen mielipiteen. Ja JEE, me saadaan mennä eteenpäin!
Noin muuten seurailin Jari Kantoluodon tottisjuttuja ja osallistuttiin toki pentutreffeille :) Hurmis alkoi jossain vaiheessa olla jo aivan tööt...ilma kun oli aivan kaamean kuuma! Mutta kyllä oli niin kivan oloinen koko pentue, että aivan varmasti näistä koirista kuullaan vielä koekentillä! Toivotaan että Hurmankin kanssa koekentille tulevaisuudessa päästään :) Jäljen osalta ajatukset kyllä sekiintyivät, mutta kyllä mua päivä päivältä mietityttää tottis aina vaan enemmän. Tai lähinnä se että osaanko sellaisen haluamani tottiksen Hurmikselle rakentaa. Leirillä kyllä vahvistui ajatus siitä miten haluan lähteä etenemään ja toisaalta myös se miten en halua toimia. Mutta hitto että osaa olla pää taas sekaisin kaikesta :) Jospa se siitä ajan kanssa lähtee selkiintymään.
Jospa sitä nyt hipsisi nukkumaan niin jaksaa ajatella selkeämmin. Pakko jatkaa vielä juttuja myöhemmin...sen verran asiaa rästissä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti