Kelkkakisa lainakoiralla

Kun on pikkasen yllytyshullu ja tyhmä, niin sitä lupaa hölmöjä asioita. Ilmottauduin Ohkolan talviajoihin sp1, eli kelkkailuluokkaan. Ikinähän en ole sellaista kicksparkkia kokeillut, koiralla tai ilmankaan :D Enkä ollut muuten koskaan kokeillut lainakoiraanikaan missään lajissa, joten aika huteralla pohjalla oltiin kyllä.

Aamulla pakkanen paukkui Mäntsälässä jotain -25 asteen paikkeilla. Kelkkakisat ei mitään pakkasrajoja tunne ja toisekseen meidän luokka oli vasta iltapäivällä, joten keli lämpeni melkoisesti. Odottelua riitti ennen kuin vihdoin päästiin tositoimiin :) Jopo oli ennen lähtöä kyllä niin mahtava koira. Vieraiden ihmisten kanssa täysin cool, rennosti nukkui autossa ja sitten hengaili kisapaikalla kiltisti ilman höntyilyä. Ihana :) Siitä on kiva odotella pentua ;)

Lähtö meni hienosti. Jopo oli varsin löysän oloinen, mutta kun Atte irrotti valjaista niin täysillä lähti eteenpäin! Kovaa mentiin ja ensimmäinen mutkakin loistavasti. Sitten ne ongelmat alkoikin todenteolla. Kelkka painoi väkisin vasemmalle, enkä osannut ohjata sitä oikein. Niinhän me tömähdettiin penkkaan ja kävin persuksillani maassa. Jotenkin ihmeellisesti sain pidettyä kelkasta kiinni ja matka jatkui tosi sukkelaan. Jopo himmaili hieman kun ihmetteli miten mä voin olla niin tunari että en pysy pystyssä vaikkei muuta tarviis osata. Sitten meni kisakumppani ohi ja Jopo otti siitä kunnon peesit. Ihan loistavasti pysyttiin perässä melko pitkäkin pätkä....kunnes penkka kutsui taas. Yksinkertaisesti en saanut sitä kelkkaa pidettyä uralla, vaikka kuinka ja miten yritin. Turhauttavaa ja voimia vievää!! Ei siinä auttanu ku todeta oma onnettomuutensa ja keskeyttää kisa siihen :(

Kisan jälkeen kokeneet konkarit sitten lohdutteli mua että ura oli oikeesti ollut todella haastava ja vaikea. Sain myös ohjeistusta miten niitä jalaksia kuuluu taivutella että ohjaus toimii. Hyvä tietää edes tässä vaiheessa :D Mutta siis nou hätä, ei kai auta kuin treenata jos meinaa uudelleen joskus kokeilla. Ens viikonlopun rata olis kuulemma helpompi kun se on hiihtoura. Sinänsä harmittaa ettei loppuun asti jatkettu kun osa siellä meni niin verkkaisesti että ei ehkä oltas oltu edes viimesiä vaikka oltas penkkaan tutustuttukin koko matkan ajan :) Vähä syö kyllä tollanen keskeyttäminen, kun se ei oo meikäläisen luonteelle oikein tyypillistä...

Hauskaa meillä kyllä oli ja se oli se pääasia. Tiedossa oli että ei me varmaan kärkeä hätyytellä ;) Jopo ehkä mut mä jarruna siellä perässä...

Kiitos Mimma ihanan Jopon lainasta <3

Hallitokot

Jesssss, nyt alkaa sujumaan! Oltiin taas Kristan kanssa Hakkilan hallilla treenaamassa. Tikrun kanssa käytiin suurin osa liikkeistä läpi ja kaikki meni itse asiassa tänään putkeen. Ruutuun etenkin olen tosi tyytyväinen. Merkillä oikein tärisi ja nyki kun odotti käskyä. Ja kovaa mentiin ja jopa ihan oikeaan paikkaan. Ehkä meillä siis vielä on toivoa. Ohjattu meni myös hyvin. Mitä nyt ekalla toistolla vasemmalle meni innoissaan ruutuun joka oli samassa suunnassa. Kaukoissa heittelin taas seisomisesta palloa ja kokeilin myös laittaa palkan Tikrun eteen. Toimikin muutaman toiston ajan, mut eipä sit kuitenkaan sen kauempaa. Luoksetuloa kokeiltiin hyvässä häiriössä kun pieni pystykorvan turriainen karkasi stopin aikaan Tikrun luo. Mut eipä se haitannut, vähän piti pärähtää ja sitten taas mentiin, tai oikeestaan tultiin. Oli kiva treenata kun meni niin mukavasti putkeen tänään :) Jäävät liikkeetkin kerralla nappiin putkeen otettaessa.

Myytti oli taas iloinen yllätys kun pystyi melkoisessa metelissäkin keskittymään tekemiseen eikä jännäämiseen. Ei se koko aikaa parhaassa terässä ollut, mutta suurimman osan ajasta. Ruutuakin teki vauhdilla meluisempaan päähän hallia, siellä siis koiralauma räkytti pressun toisella puolella. Pitää taas palkata enemmän sinne ruutuun, kun tuli muutama meno-paluu kun stoppi unohtu :D Nouto oli vähän varovainen, samoin luoksetulo. Molemmat liikkeitä joissa pitää tulla mun luokse, ehkä se aiheutti hitauden. Mä olen niiiin paha Myden mielestä. Myös niitä jääviä hinkattiin tänäänkin ja sain homman toimimaan kun otin tiukemman kurin. Pitää vaan olla varovainen sen kurin kanssa ettei mennä takapakkia. Seuraaminen oli tänään kaiken kaikkiaan ihan todella superhienoa :)

Mä olen unohtanut kertoa että pentuprojekti kaatu siihen, että Nickan jäi tyhjäksi :( Ei siis penskaa tähän hätään, mutta toisaalta varmaan ihan hyvä niin saadaan tällä porukalla nautiskella elostamme. Pistetään uutta projektia pikkuhiljaa aluilleen.

Ja ilmottauduin kelkkakisaan Jopon kanssa. Ensi lauantaina pitäs hurjastella ja ikinä en oo kelkkaa kokeillut :D Mut ei kai se niin vaikeeta voi olla, eihän? Toivottakaa onnea, sitä tarvitaan ;)

Myytin fyssari

Käytiin Myden kanssa tiistaina Riinan möyhennettävänä ja on se uskottava ettei tuo koira kunnossa pysy jos ei jatkuvasti pistetä kuntoon. Aina jotain vinksallaan ja yleensä vielä vähän eri juttuja. Nyt se oli ruodostaan vino, eli Riina epäili että on ollut törmäyskurssilla esim. Tikrun kanssa tai sitten jotain muuta. Mut ei se onneks paha ollut ja nyt on taas ruoto suorassa ja huhtikuussa seuraava visiitti. Myytti oli nyt huomattavan paljon rennompi käsiteltäessä ja Riina sanoikin, ettei ole enää sellainen katkarapu mitä ekoilla kerroilla oli :D

Hölmöilyä Hakkilan hallissa

Lähdettiin Kristan innostamina Hakkilan halliin treenailemaan. Sattuu olemaan tossa ihan kulmilla :) Tikrun kanssa toki ruutua ja onnistuikin ekalla toistolla ihan kivasti. Tehtiin välissä muuta ja sen jälkeen se alkoikin sitten hölmöillä. Tarjosi putkea (joka oli aika ylivoimainen häiriö ihan vieressä), rikkoi merkin syöksyessään sen kimppuun, yritti käydä treenirepulla jne jne. Kuriton mummokoira kerrassaan. Kun taas sitkeästi murmutin sille niin vihdoin tarjosi sitä ruutuakin...joskin toooodelllaaa hitaasti. Mut siihen me kyllä sitten lopetettiin.

Tuolla hallissa oli peili, miten mainio keksintö! Kamalia asioita siitä näkyi kyllä. Tikrun perä aukeaa seuraamisessa rumasti, jotenkin oon onnistunut ummistamaan silmäni siltä tosiasialta aika tehokkaasti. Jäävät sai aika näppärästi katsottua itsekin, jotta miten se siellä hiipparoi. Niissä ei ollut muuta moitittavaa, kuin seisomisessa ekalla toistolla vähän kääntyi mut toistolla ok. Oli muuten jostain syystä ihan sikanopea maahanmeno. Mähän olen jo ajat sitten luovuttanut että saisin sen nopeksi...mut osaahan se sen näemmä ;)

Ohjatussa eka toisto superhieno, siis todella hyvä! Vasen puoli sitten ei niin hyvä, yyyh. Pistän ton nyt vihdoin korvantaakse, että se vasen taitaa ihan oikeestioikeesti olla selkeesti heikompi kuin oikea. Treenataan siis sitä puolta korostetusti. Kaukoissa etenee ihan törkeesti, puoli koiran mittaa. Jos jotain hyvää, niin eteneminen tapahtuu selkeesti vain seiso-maahan vaihdossa...tilanne on ollut pahempikin. Mut nollaahan tosta meille tyrkättäis surutta. Otin nyt paljon pelkkää seisomista ja heitin pallon jo ennen kuin kunnolla ehti nousta seisomaan. Josko se auttais saamaan sen seisomisen kiitollisemmaksi maahanmenolle...saa nähdä. Aikaahan tässä olisi vaikka kuinka ja paljon heinäkuuhun, mut millä mä saisin itseni treenaamaan niin innokkaasti tota? Pakko kai se on, muuten ei oo järkeä treenata mitään muutakaan.

Paikallaistumistakin otettiin ja sehän ei sitten ollutkaan ihan niin helppoa. Kaksi kertaa jouduin puuttumaan kun Tikku pisti maaten. Jospa se siitä taas muistuisi mieleen...sen kanssa ei kokeissa tainnut koskaan olla ongelmaa...Lopuksi Tikku pääsi hyppäämään vähän agiesteitä palkaksi ja hauskaa oli. Siitä olis pitänyt tulla agikoira, niin kauhee palo sillä on siellä radalla :)

Ajattelin ennakkoon, että Myde ei varmaan kamalasti suostu hallissa tekemään, kun siellä oli Kristan koira ja pressun takana vielä muita vieraita koiria. Mut sepä tarras heti kärkeen patukkaan kiinni ja roikkui siinä äristen. Otti se kyllä vähän häiriötä, mutta todellakin yllättävän vähän. Pari toistoa ruutua ja meni ihan jees. Seuraaminen myös mallikkaasti ja se kulkee peilistäkin vakoiltuna aina nätisti :) Jäävissä olikin sitten suurimmat ongelmat. Nämä myös peilistä vakoillen ja teki kyllä hyvää moinen. Mulla kun ei normaalisti ole sitä treeniseuraa sanomassa istuuko vai ei, niin nyt näki ihan itse. Näppärää. Kelpie oli perin pätevä, oon oikein tyytyväinen sen treeniin tänään. Pääsi sekin agilitaamaan ja vähän enemmänkin kuin Tikru. Se oli kyllä kovin sukkela ja pätevä. Täytyy kyllä ottaa hallitreenit uusiksi, vaikka eihän se halpaa lystiä ole kun joutuu irtovuoroja ottamaan. Mut on sitä hullumpaankin rahojaan laittanut...

Myytin temppukoulu

Mulla on ollut Joulun jälkeen nyt tämä viikko vapaata ja ollaan koiruuksien kanssa nautittu valoisaan aikaan lenkkeilystä. Luntahan ei ole ollenkaan ja joka paikassa märkää, pimeää ja kurjaa, joten kivaa että voi lenkkeillä kuitenkin päivänvalossa. Tokoa en ole repinyt itseäni sen suuremmin treenaamaan, jotenkin vaan sellanen yyyyyh olo sen suhteen, kun tiedän että nyt alkuun pitäs taistella sellasta henkien taistelua ennen kuin aurinko taas paistaa sillä rintamalla. Mut 21.7 on ne beussimestikset ja sinne me mennään jos vaan muorin kunto on hyvä! Se saa olla meidän ainokainen tavoite mummelin kanssa ensi vuonna :)

Mydelle soisin ensi vuonna monen monta koetta, mut kelpi ei taida olla mun kanssa samaa mieltä. Jää nähtäväksi. Ollaan nyt mun loman aikana eilen ja tänään opeteltu temppuja. Ihan helppoja vaan vaikka kelpin mielestä niissä on kyse elämästä ja kuolemasta ja OMG jos ei heti mene putkeen :D Se on niin pöljä! Ekana vuorossa oli kyljelleen meno kun sanon "PUM". En voi sanoa "kuole", koska en halua että mun koirat kuolee :D Toi on nyt vaan semmonen maastoutuminen kun joku ampuu ;) Njoo, Myde oppi tän tosi nopeasti, toisin ku Tikku joka oppi kyllä välttävästi menemään kyljelleen, mut se kirjaimellisesti kyllä kuoli siihen paikkaan, eikä jaksanut enää innostua ylös nousemisesta ja uudelleen kiepsahtamisesta...voi mummoa :) Noh, Myden kanssa ollaan nyt edetty niin että voidaan molemmat seistä ja kun sanon "PUM" niin kiepsahtaa kyljelleen ja odottaakin hetken paikallaan.

Tänään otettiin treeniin sitten tassun laittaminen silmille. Hyvin ja tosi nopeasti se senkin hoksas, mutta taisin omalla palkkaamisellani saada siitä sittenkin kuonon pyyhkimisen tassulla :D Mut käy se niinkin, ei meillä ole niin justiinsa. Tätä pitää vielä treenata varmaksi ennen kuin voin sanoa sen osaavan sen, mut kai me se tän illan aikana naksutellaan paremman tekemisen puutteessa ;)

Vaikka tää nyt onkin vähän pöllöä kikkailua, niin salaa toivon että Myytti huomais taas että se yhdessä tekeminen on kivaa ja uskaltais tokossakin ottaa vähän rennommin. Katsotaan, miten käy. Ja päästäänkö me sen kanssa vielä joskus kokeeseen!

Joensuu osa III

Joensuussa taas ja tiistaina otettiin treenit päivällä valosaan aikaan. Ehdin rakentaa kentälle ruudun kun kentän viereen kurvaa nainen pienellä punaisella autolla. Avaa ovet ja kentälle vilistää kaksi pientä koiraa vapaana. Toinen käy ruikkimassa kaikkiin kentällä oleviin esteisiin ennen kuin poistuvat vähän sivummalle ulkoilemaan. Menivät metsän reunaan melko kauas, joten hain Tikrun kentälle. Onneksi Tikrun enkä Myyttiä! Ehdin lähettämään Tikun kerran ruutuun ja kun palkkasin niin huomasin toisen pikkurakeista laukkaavan meidän luo. Sain Tikrun kiinni ja yritän pitää tunkeilevaa pikkusinttiä kauempana meistä. Omistaja yritti huudella mutta eipä auttanut ja odoteltiin sitten melkonen tovi että saapui hakemaan koiraa. Totesi naureskellen että sori kun me häiritään teidän treeniä. Oho, sentään tajusi :D Sai koiran kiinni ja lähtivät autolle. Lähetin Tikrun uudelleen ruutuun ja meni todella hienosti! Heitin pallon ruutuun palkaksi ja sittenhän se pikkurakki karkasi uudelleen ja suoraan Tikrun ja pallon luo. Olin kaukana tilanteesta ja saatoin vain toivoa, ettei kaveri änkeä pallolle asti ja ettei Tikku kovin hanakasti ilmaise mielipidettään. Mutta mitä tekee Tikru! Vilkaisee koiraa ja juoksee pallo suussa mun luokse niin ettei kaveri ehdi perään :D Näytti ihan närkästyneeltä kun ei saa edes treenata rauhassa. Toinen koira käy vielä kerran ruikkimassa kaikki esteen ennen kuin tottelee omistajaansa ja juoksee autolle. Onnea Joensuu, teilläkin on kerrassaan kivoja koiraihmisiä! Mut ei siinä mitään, ihan loistava häiriötreeni Tikrulle. Ja meni vielä niin hyvin etten voinut olla tuntematta lievää ylpeyttä ja vahingoniloa :p

Noin muuten ei ollut hyvä treeni, tai toisaalta se oli juuri sitä. Taisteltiin taas ruudun kanssa kun otin eri suunnista. Nyt se paikka löyty jo suht hyvin vaikka muutaman kerran tarjosi tötsän taakse. Mut sitten se lopuksi alko kikkailemaan merkin kanssa ja meinas jo epätoivo iskeä kun ei vaan pelitä. Onneks se sitten lopulta taas onnistui....ei se seuraamisen täyskäännöskään välttämättä hyvin sujunut joten pitää ehkä tehdä sen suhteen toimintasuunnitelma. Mummosta on tainnut tulla vähän hidas.

Myde oli vallan pätevä treeneissä! Seuraaminen kivaa ja suht rentoa. Ruutuun meni vauhdikkaasti ja meni jopa maahan hienosti :) Nouto oli ripeä, vaikka jouduttiin taas sitä heittovaihetta treenaamaan erikseen kun tuppasi väistämään. Mut kaikenkaikkiaan hienosti kun oli ihan vieras paikka Myytille!

Huumoria treeniin...

..tuumasi Tikku tänään tokoillessaan. Olin ajatellut että tänään väännettään nyt sitten palkkattomuustreeniä, kun sitähän me kaivataan enemmän kuin mitään muuta. Lähdettiin ruudusta liikkeelle ja siihen se sitten tyssäskin. Onhan se tietty kiva ettei koira ota hommaa liian vakavasti, mut ehkä rajansa kaikella :D Meinas vähän epäusko iskeä kun ensin Tikru tappaa merkkiä ja tuo sen mulle, sitten käskystä menee ruutuun, mutta tuo sen etummaisen tötsän mulle sen sijaan että tekisi liikkeen loppuun ja sen jälkeen kirmaa vielä noukkimaan kaikki muutkin maassa lojuvat esineet. Jessus :D Oli vähän naurussa pitelemistä mutta päätin olla julma tiukkis ja pistin possun hommiin. Vähän tuppas hymy silläkin jossain kohtaa hyytymään ;) Ruutua jankattiin valehtelematta viismiljoonaa toistoa ja aina se tarjos sitä etummaista tönöä, vaikka kuinka palkkasin oikeasta kohdasta, käskin maahan ja paijasin poskesta ym ym, mut eiiiii, ei mene jakeluun. Päätin että mitään palloa sinne ruutuun en vie vaan nyt me hiffataan tää jankkaamise kautta. Välillä tehtiin muuta ja sitten taas jatkettiin. Aina välillä ajattelin että nyt se herne liikahti, mut PAH, se mihinkään liikahtanut. Lopulta, hikisen urakan jälkeen, Tikku viimein kirmasi ruutuun hyvällä vauhdilla ja päätyi keskelle ruutua. Tästä bileet ja kotiin. HUH! No niitä muita liikkeitä oli sitten se seuraamisen täyskäännös joka kaipaa paljon treeniä sekin. Ja sitten toinen murheen kryyni eli ohjattu. Tikku ei yhtään kattele tai kuuntele mitä mä höpisen vaan tekee just niinku tykkää. Tätäkin me sitten hinkattiin useampi toisto ennen ku olin tyytyväinen. On meillä pitkä ja kivinen tie jos ja kun meinataan ens vuonna esiintyä tokon beussimestiksissä :p

Myytti, ihana Myytti <3 Se oli niiiiin hyvä ettei mitään rajaa. Nautin ihan suunnattomasti kun se teki vapaaehtoisesti ja innokkaasti ja oli ihan todella reipas ja ennenkaikkea taitava! Seuraamisessa se oli ihan jalassa kiinni, siistiä. Ei mitään jännärakoa tai pälyilyä. Se tuli perusasentoon innokkaasti ekasta käskystä eikä luimistellut ja harannut vastaan. Haki noutokapulaa hurjaa vauhtia ja palautti yhtä vauhdikkaasti. Teki kaukoja vähän turhankin innokkaasti :) Ja tuli täysiä luokse ja pysähtyi erinomaisesti. Se vaan oli NIIN siistiä.

Penturintamalla tapahtuu ;)  http://www.grandlutin.com/NickKerang.jpg