Myytin temppukoulu

Mulla on ollut Joulun jälkeen nyt tämä viikko vapaata ja ollaan koiruuksien kanssa nautittu valoisaan aikaan lenkkeilystä. Luntahan ei ole ollenkaan ja joka paikassa märkää, pimeää ja kurjaa, joten kivaa että voi lenkkeillä kuitenkin päivänvalossa. Tokoa en ole repinyt itseäni sen suuremmin treenaamaan, jotenkin vaan sellanen yyyyyh olo sen suhteen, kun tiedän että nyt alkuun pitäs taistella sellasta henkien taistelua ennen kuin aurinko taas paistaa sillä rintamalla. Mut 21.7 on ne beussimestikset ja sinne me mennään jos vaan muorin kunto on hyvä! Se saa olla meidän ainokainen tavoite mummelin kanssa ensi vuonna :)

Mydelle soisin ensi vuonna monen monta koetta, mut kelpi ei taida olla mun kanssa samaa mieltä. Jää nähtäväksi. Ollaan nyt mun loman aikana eilen ja tänään opeteltu temppuja. Ihan helppoja vaan vaikka kelpin mielestä niissä on kyse elämästä ja kuolemasta ja OMG jos ei heti mene putkeen :D Se on niin pöljä! Ekana vuorossa oli kyljelleen meno kun sanon "PUM". En voi sanoa "kuole", koska en halua että mun koirat kuolee :D Toi on nyt vaan semmonen maastoutuminen kun joku ampuu ;) Njoo, Myde oppi tän tosi nopeasti, toisin ku Tikku joka oppi kyllä välttävästi menemään kyljelleen, mut se kirjaimellisesti kyllä kuoli siihen paikkaan, eikä jaksanut enää innostua ylös nousemisesta ja uudelleen kiepsahtamisesta...voi mummoa :) Noh, Myden kanssa ollaan nyt edetty niin että voidaan molemmat seistä ja kun sanon "PUM" niin kiepsahtaa kyljelleen ja odottaakin hetken paikallaan.

Tänään otettiin treeniin sitten tassun laittaminen silmille. Hyvin ja tosi nopeasti se senkin hoksas, mutta taisin omalla palkkaamisellani saada siitä sittenkin kuonon pyyhkimisen tassulla :D Mut käy se niinkin, ei meillä ole niin justiinsa. Tätä pitää vielä treenata varmaksi ennen kuin voin sanoa sen osaavan sen, mut kai me se tän illan aikana naksutellaan paremman tekemisen puutteessa ;)

Vaikka tää nyt onkin vähän pöllöä kikkailua, niin salaa toivon että Myytti huomais taas että se yhdessä tekeminen on kivaa ja uskaltais tokossakin ottaa vähän rennommin. Katsotaan, miten käy. Ja päästäänkö me sen kanssa vielä joskus kokeeseen!

Joensuu osa III

Joensuussa taas ja tiistaina otettiin treenit päivällä valosaan aikaan. Ehdin rakentaa kentälle ruudun kun kentän viereen kurvaa nainen pienellä punaisella autolla. Avaa ovet ja kentälle vilistää kaksi pientä koiraa vapaana. Toinen käy ruikkimassa kaikkiin kentällä oleviin esteisiin ennen kuin poistuvat vähän sivummalle ulkoilemaan. Menivät metsän reunaan melko kauas, joten hain Tikrun kentälle. Onneksi Tikrun enkä Myyttiä! Ehdin lähettämään Tikun kerran ruutuun ja kun palkkasin niin huomasin toisen pikkurakeista laukkaavan meidän luo. Sain Tikrun kiinni ja yritän pitää tunkeilevaa pikkusinttiä kauempana meistä. Omistaja yritti huudella mutta eipä auttanut ja odoteltiin sitten melkonen tovi että saapui hakemaan koiraa. Totesi naureskellen että sori kun me häiritään teidän treeniä. Oho, sentään tajusi :D Sai koiran kiinni ja lähtivät autolle. Lähetin Tikrun uudelleen ruutuun ja meni todella hienosti! Heitin pallon ruutuun palkaksi ja sittenhän se pikkurakki karkasi uudelleen ja suoraan Tikrun ja pallon luo. Olin kaukana tilanteesta ja saatoin vain toivoa, ettei kaveri änkeä pallolle asti ja ettei Tikku kovin hanakasti ilmaise mielipidettään. Mutta mitä tekee Tikru! Vilkaisee koiraa ja juoksee pallo suussa mun luokse niin ettei kaveri ehdi perään :D Näytti ihan närkästyneeltä kun ei saa edes treenata rauhassa. Toinen koira käy vielä kerran ruikkimassa kaikki esteen ennen kuin tottelee omistajaansa ja juoksee autolle. Onnea Joensuu, teilläkin on kerrassaan kivoja koiraihmisiä! Mut ei siinä mitään, ihan loistava häiriötreeni Tikrulle. Ja meni vielä niin hyvin etten voinut olla tuntematta lievää ylpeyttä ja vahingoniloa :p

Noin muuten ei ollut hyvä treeni, tai toisaalta se oli juuri sitä. Taisteltiin taas ruudun kanssa kun otin eri suunnista. Nyt se paikka löyty jo suht hyvin vaikka muutaman kerran tarjosi tötsän taakse. Mut sitten se lopuksi alko kikkailemaan merkin kanssa ja meinas jo epätoivo iskeä kun ei vaan pelitä. Onneks se sitten lopulta taas onnistui....ei se seuraamisen täyskäännöskään välttämättä hyvin sujunut joten pitää ehkä tehdä sen suhteen toimintasuunnitelma. Mummosta on tainnut tulla vähän hidas.

Myde oli vallan pätevä treeneissä! Seuraaminen kivaa ja suht rentoa. Ruutuun meni vauhdikkaasti ja meni jopa maahan hienosti :) Nouto oli ripeä, vaikka jouduttiin taas sitä heittovaihetta treenaamaan erikseen kun tuppasi väistämään. Mut kaikenkaikkiaan hienosti kun oli ihan vieras paikka Myytille!

Huumoria treeniin...

..tuumasi Tikku tänään tokoillessaan. Olin ajatellut että tänään väännettään nyt sitten palkkattomuustreeniä, kun sitähän me kaivataan enemmän kuin mitään muuta. Lähdettiin ruudusta liikkeelle ja siihen se sitten tyssäskin. Onhan se tietty kiva ettei koira ota hommaa liian vakavasti, mut ehkä rajansa kaikella :D Meinas vähän epäusko iskeä kun ensin Tikru tappaa merkkiä ja tuo sen mulle, sitten käskystä menee ruutuun, mutta tuo sen etummaisen tötsän mulle sen sijaan että tekisi liikkeen loppuun ja sen jälkeen kirmaa vielä noukkimaan kaikki muutkin maassa lojuvat esineet. Jessus :D Oli vähän naurussa pitelemistä mutta päätin olla julma tiukkis ja pistin possun hommiin. Vähän tuppas hymy silläkin jossain kohtaa hyytymään ;) Ruutua jankattiin valehtelematta viismiljoonaa toistoa ja aina se tarjos sitä etummaista tönöä, vaikka kuinka palkkasin oikeasta kohdasta, käskin maahan ja paijasin poskesta ym ym, mut eiiiii, ei mene jakeluun. Päätin että mitään palloa sinne ruutuun en vie vaan nyt me hiffataan tää jankkaamise kautta. Välillä tehtiin muuta ja sitten taas jatkettiin. Aina välillä ajattelin että nyt se herne liikahti, mut PAH, se mihinkään liikahtanut. Lopulta, hikisen urakan jälkeen, Tikku viimein kirmasi ruutuun hyvällä vauhdilla ja päätyi keskelle ruutua. Tästä bileet ja kotiin. HUH! No niitä muita liikkeitä oli sitten se seuraamisen täyskäännös joka kaipaa paljon treeniä sekin. Ja sitten toinen murheen kryyni eli ohjattu. Tikku ei yhtään kattele tai kuuntele mitä mä höpisen vaan tekee just niinku tykkää. Tätäkin me sitten hinkattiin useampi toisto ennen ku olin tyytyväinen. On meillä pitkä ja kivinen tie jos ja kun meinataan ens vuonna esiintyä tokon beussimestiksissä :p

Myytti, ihana Myytti <3 Se oli niiiiin hyvä ettei mitään rajaa. Nautin ihan suunnattomasti kun se teki vapaaehtoisesti ja innokkaasti ja oli ihan todella reipas ja ennenkaikkea taitava! Seuraamisessa se oli ihan jalassa kiinni, siistiä. Ei mitään jännärakoa tai pälyilyä. Se tuli perusasentoon innokkaasti ekasta käskystä eikä luimistellut ja harannut vastaan. Haki noutokapulaa hurjaa vauhtia ja palautti yhtä vauhdikkaasti. Teki kaukoja vähän turhankin innokkaasti :) Ja tuli täysiä luokse ja pysähtyi erinomaisesti. Se vaan oli NIIN siistiä.

Penturintamalla tapahtuu ;)  http://www.grandlutin.com/NickKerang.jpg

Joensuu osa II

Viime viikolla viihdyttiin taas Joensuussa keskiviikko ja torstai ja nyt meni elo jo ihan rutiinilla :) Ehdin ottamaan lihapullatokoa torstaina...kaikki tokokamat olin jättänyt kotiin kun olin laskeskellut ettei oikein ehdi tokoilla missään välissä. Joten liikkeinä pakon sanelemana seuraamista ja Tikrun kanssa keskityttiin lähinnä täyskäännökseen...se kun on alkanut takkuilla kamalasti. Luoksetulo tosi kivasti, samoin idarin liikkeet :) Tikrulla oli kivaaaa! Sen kanssa päätinkin nyt alkaa panostamaan tokoon ihan kunnolla...ens vuonna kun kuulemma olis mestaruuskisat tiedossa beusseille.

Myytille kävi työtapaturma tokoillessa. Se unohti että sitä pitäs niinku jännittää ja teki ihan tosi täpinöissään hommia. Sitten kun kentän ohi meni lenkkeilijä niin se samalla vähän taisi muistaa että tätähän piti jänskätä kamalasti ja meni ihan lukkoon. Hölmö otus. Kyllä se siitä sitten taas lähti käyntiin, mut ei se ihan helppoa taas ollut. Mut muistinpahan taas miten hauskaa sen kanssa tekeminen voi olla parhaimmillaan <3

Pikavisiitti Joensuuhun

Alkuviikosta oltiin kolme päivää Joensuussa. Minä olin siis töissä ja koirat mukana iltojen iloksi. Niiden kanssa ehdittiin päivätauon aikana vähän lenkkeillä ja tokoillakin. Tikrulle treeneissä seuraamista Pekan liikkuroidessa. olipa kiva kun joku käskytti :) Harvinaista herkkua meille kuitenkin. Seuraaminen ei ollut ihan priimaa, mut ihan ok. Intoa ei ainakaan jäänyt puuttumaan. Ohjattu takkus vähän enemmänkin. Ensin unohtu merkki välistä ja oli menossa kyllä ihan oikealle kapulalle. Käskin stopata ja yritin ohjata merkille...lähti toiselle kapulalle ja siinä vielä jotain säätöä kunnes sain sen vihdoin oikeaoppisesti merkille. Siitä sitten onnistunut suoritus ja toistolla meni jo nappiin. Vielä yks tavallinen nouto ja se ihan hienosti :)

Myytin kanssa vähän epätoivoista leikkimisyritystä ja seuraamista sekä noutoa. Seuraaminen tosi kökköä ja noudossa ensin huono ote ja pudotti kapulan, sitten hidas palautusvauhti....ääh. Ja kun oma motivaatio sen suhteen on mitä on, niin pitää miettiä onko tässä oikeasti järkeä vai nou.

Noin muuten meillä oli aika leppoisaa Joensuussa. Myyttiä jännitti lenkkeily keskustassa, eikä se oikein ehtinyt kuin pohtia onko siellä turvallista pienen kelpien kulkea. Sitten sen mielestä hissin ovien aukeaminen tarkoitti sitä, että joku yrittää tunkeutua meidän mestoille. Hmmm, ei oo ihan helppoo. Ei vaan, tosi mallikelpoisia hotellikavereita olivat ja pääsevät taas ens viikolla mukaan kun otetaan reissu uusiks :) Tuleepahan iltasinkin sitten tehtyä muutakin kuin maattua huoneessa telkkarin edessä tai istuttua jossain siiderituoppi nenän edessä ;)